Uanga immikkut ilisimasaqarfinni ineriartornissaq periarfissaajuarpoq napparsimasut qanoq ililluta toqqissisimasutut misigitilluarnissaat eqqarsaatigiuartarparput, taama oqaluttuarpoq peqqissasoq sinititsisartoq 32-inik ukiulik.
Uilumut tamanna napparsimasumik ikiukkamut tunngatillugu puigugaqanngisaannarnissamut tunngassuteqarpoq. Pinasuartumik sullissinermi paasissutissiinissap puigorneqarsinnaagajuffiani aamma taamaappoq, napparsimasumillu attaveqateqarsinnaanermut tuunngassuteqarlunissaaq.
”Sinititsisartutut ilinniarnerma nalaani ilaatigut napparsimasut oqalutsissaqarsimanngitsut apersukkama ilagai. Taakku misigisaat qamuuna attortissutigaakka. Taamaammat nunatsinneersut amerlanerusut matuminnga ilinniagaqalernissamut kajumilersinniarlugit ilinniagara pillugu oqaluttuarnissara pingaartutut isigaara” Uiloq januaari qaammat 2020-imi sinititsisartutut ilinniakkaminik naammassinnittoq tamatumalu kingorna Dronning Ingridip Napparsimmavisuani Pinasuagassanut qitiusumik immikkoortumi atorfeqalersoq taama oqarpoq.
Unammilligassaqarneq pitsaanerpaajuvoq
Peqqissaanermik Ilinniarfimmi ilinniareerluni ukiullu sisamaat aaffaanni Dronnings Ingridip Peqqissaavianit misilittagaqareerluni, Ittoqqortoormiit peqqissaavianni qaammatini pingasuni, Peqqissaanermik Ilinniarfimmi ukiup affaa ilinniartitsisooreerlun, Maniitsormioq inuusuttoq taanna nunatsinni Peqqinnissaqarfik aqqutigalugu ilinniarnissamut tamatumunnga qinnuteqarsinnaanngorpoq.
” Illugiinnik oqaasiliugama nunatsinniillu peqqissaanermik misilittagaqarlunga, Peqqinnissaqarfik aqqutigalugu ilinniarnissamut qinnuteqarsinnanngorpunga”, Uiloq ilinniartitaanermut piumasaqaataasut naatsorsuutigineqartullu pillugit aperineqarami taama oqarpoq,” Uannut unammilligassaanissaa naatsorsuutigaara- taamaappoq taamaaqquneruaralumi. Aallaqqaataaniit ilinnialeqqissinnaasuuguma taamaaliussagaluarpunga,” illarluni oqarpoq.
Minnerunngitsumik ilinniarfimmi avatangiisit, ilinniartitaanerup Uilumit nuannersutut misigineqarnerannut pisooqataapput.
”Ilinniartitaaneq taanna Danmarkimi sumiiffinni arlalinni neqeroorutaavoq uangali Nuummisut napparsimasut sullissassat assigiinngitsutsimikkut nallersuunneqarsinnaammata, Sygehus Lillebælt Koldingimiittoq toqqarpara. Tamannalu peqqissimissutiginngisaannarpara. Ilinniartitsisut ilinniartitsillaqqisuupput suullu tamarmik nakkutigilluagaallutik.”
Nuummi ilaquttat
Ilinniarnerup nalaa tamaat aapparisap Kristiaap panillu Ailap Nuummiinneranni ilaquttanik maqaasineq unammiligassaasimassagaluarpoq annertooq, Uilumuli tamanna akornutaasimanngilaq.
” Taama aaqqisuussisoqarsinnaammat iluatitsilluaqaanga periarfissaqaleriaraangamalu angerlarsinnaanissara isumagisarpara. Ilungersunaraluarpoq Danmarkimiitillungali ilinniagaq kisiat ukkassinnaagakku periarfissagissaarpunga,” Uiloq- ilinniarnerup nalaani malinnaajuarnissamut pisariaqartitsinermik itisiliisortaaq – taama nassuiaavoq.
”Tamanna kissaataassaaq tamannalu ass. pilaanerni peqataaffigerusutani peqataasinnaajumalluni ersarissumik takutinneqassalluni. Piumassutsimik takutitsisariaqarpoq tamannali taama pissanganartigimmat ajornartanngilaq,” Uiloq kajumissuseqarpasilluni oqaluttuarpoq.
Peqqinnissaqarfimmit anguniagassatut siunniussat
Ilinniarnini naammassereeramiuk ukioq ataaseq qaangiummat, Uiloq suleqatini tapersersuisimasut uternissaanullu qilanaartut peqatigalugit, assigiinngitsorpassuarnik suliaqartarpoq.
”Assigiinngitsorpassuarnik napparsimasuuteqatareerpunga suliaqartareerlungalu. Pinasuartumik angallassinerni maanna aamma ilaasarpunga. Aqutsisugissaarpunga ineriartorninnut malinnaaniartumik ilinniarnermalu nalaani malinnaasimasumik”
Alloriarneq tulleq sunaassanersoq apeqqummut naggataagut ima oqarpoq, ”Napparsimasut toqqissisimanissaat naammagisimaarinninnissaallu siunertaavoq. Ukiut qulit 20-illu akornanni qaangiuppata Napparsimmavissuarmi napparsimasut iluarisimaarinninnerat qaffasissorujussuussaaq tamannalu angusinnaalluarparput. Pikkorinnerpaat ilaannik sulisoqarpugut.”
Uiloq Heilmannip sinititsisartutut ilinniarnini 2018-imi januaarimiit 2020-imi januaarip tungaanut ingerlappaa nunatsinneersullu amerlanerusut taama ilinniagaqalernissaat kissaatigeqaa.
Ukioq ataaseq Pinasuagassanut qitiusumik immikoortumeereerluni Uiloq maanna ilaatigut aamma peruluttunik pinasuartumik angallassisartunut ilannguppoq.
PAASISSUTISSAQ
Peqqissaasutut sinititsisartutut ilinniartitaaneq neqeroorutaavoq: Napparsimmaviit annerusut tamarmik sinititsisartunngornianik ilinniartoqartarput atuagarsornertaalu Danmarkimi nunap immikkoortuisa qitiusut ilaanni soorlu Københavnimi, Århusimi, Odensimi Aalborgimilu ingerlanneqartarluni
Pinasuagassanut qitiusumik immikkoortumi sinititsisarfik, sinititsinermut peruluttunillu nakkutilliinermut sungiusarnissamut/ilinniarnissamut Koldingimi napparsimmavimmut isumaqatigiissuteqarpoq. Ukiumut ataasialuni qinnuteqartoqarsinnaavoq. Ilinniarneq septembari qaammat aallartittarpoq. Ilinniarneq tamakkiisoq Koldinngimi ingerlanneqartarpoq. Taamaakkaluaq avataani sulinermik sungiusarnissaq uatsinni periarfissaavoq.
Ilinniarnerup sivisussusaa: Ukiut marluk
Piumasaqaataavoq:
Ukiuni marlunni peqqissaasutut sulisimanissaq. Nunatsinni Peqqinnissaqarfik aqutigalugu ilinniassaguit illugiinnik kalaallisut qallunaatullu oqaatsinik atuisinnaassaatit Nunatsinnilu peqqissaanermik suliaqarsimassallutit.