Dronning Ingridip Napparsimmavissuani ullut tamaasa meeraqartarpoq ass. annernarsinnaaqisumik sullulinnik ikkussivigisassanik imal. tamatuminnga taarsiiffigisassanik, aaversittussanik imal. kiluersittussanik. Taamaammat pitsaasumik nakorsaanerup, meeqqanik pitsaasumik suleqateqarnermik piumasaqaatitaqarneranik siunniussineq aallaavigalugu, ukiorpaalunni nipaallisaaneq annertuumik ukkanneqarpoq. Meeqqat aalaakkerneqarnikkut innarlerneqarlutik anigoruminaatsitaminnik nalaataqannginnissaat, tamatumani anguniagaavoq.
Lattergassi nipaallisaataavoq uernarnarlunilu, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani peqqissaasoq sinitsitsisartoq Line Glistrup nassuiaavoq. – ” meeqqanut inuusuttunullu ass. aaversinnissamut, tarajulersuuserneqarnissamut assigisaannulluunniit tunngatillugu immikkut ajornartorsiuteqartunut lattergassi neqeroorutigaarput” taanna oqaluttuarpoq.
Taassuma sulisunit angajoqaaniillu aalaakkerneqarnerup, meeqqanut qanoq tarnikkut ajoqusiitigisinnaanera nassuiarpaa. Taamaammat nakorsartinnerni annernarsinnaasartuni nalinginnaasumik meeqqat sinitsinneqartarsimapput, lattergassili atorlugu meeraq attavigineqaannarsinnaavoq. Meeraq nakorsartinnissami tungaanut nerisinnaavoq nakorsaallu taanna pilertortumik timimit peeruttarmat, meeraq erniinnaq inuummarisseqqittarluni.
Takorluuinikkut angalaneq
Napparsimmavissuarmi peruluttunut immikkoortortami pilattaavimmilu peqqissaasut sinitsitsisartut atorfeqavissut tamarmik lattergassi meeqqanillu annernartoq puigorlugu takorluuisitsineq ilinniarsimavaat.
”Takorluuisitsineq, tassaavoq oqaluttuat meeqqap silarsuaanit tigulaakkat, Line Glistrup oqaluttuarpoq. Oqaluttuat meeqqap ukiuinut naleqqussagaasarput. Meeqqap ulluinnaa, suullu soqutigisarinerai apersuutigisarpavut.
Takku tassaasinnaapput qatanngutit, meeqqerivik, atuarfik, sunngiffimmi soqutigisat, ikinngutit assigisaalluunniit. Taava oqaluttuarisinnaasarparput ass. meeraq sissap killingani pisulluni ujaqqamik nassaartoq, tulugaq takkuttoq ujaqamillu arsaarniaraa. Oqaluttuat illarnartunngortinniartarpagut,” Line Glistrup qungujulluni oqarpoq, anniarisap annikillisinnissaanut meeraq sulisunik suleqateqarmat, taama sulinermi takorluuisitsineq qitiusoq erseqqissarlugu.
Misigisaq nuannernerusoq
Tallimanik ukiulik Iluuna arnaalu Majken taama suliniuteqarneq aallartinneqarmat Napparsimmavissuarmi misissortittarnerup pitsaanerulerneranik ilisarsillutik sikisarsinnaapput.
Iluuna nappaateqarpoq ilaatigut aaversittariaqartarnernik ilaqartumik akulikitsunik misissortittariaqartarluni.
”Aaversittarneq massakkut ajornartorsiutitaqanngitsumik ingerlavoq,” Majken oqaluttuarpoq. ” Iluunap alliartornera ilutigalugu nakorsaatitugassaasa annertussusissaannik nalimmassaanissamut pisariaqarmat, tamanna qajassuussisumik aaqqiineruvoq, tamatumalu peqatigisaanik misissortinnissap tungaanut nerisinnaanerata meeqqamut misigisaq oqinnerulersippaattaaq” taanna itisiliivoq.
Tamanut iluaqutaasoq
Peruluttunik nakkutilliinermi pilattaanermilu qitiusumik immikkoortumi peqqissaasutut pisortaq Arnaq Fleischer Hansen naapertorlugu suliniut napparsimasunut sulisunullu iluaqutaavoq.
”Lattergassi takorluuisitsinerlu atorlugit sulisut meeqqanut pisariaqartitsisunut pilertortumik ikiuullutillu tapersersuisinnaapput. Nakorsaanerit annernartut, meeqqat suleqataappata anniannginneruppatalu naammassilertornerusarput. Taamaammat suliniut meeqqanut, ilaqutariinnut sulisunullu iluaqutaavoq, ” Arnaq Fleischer Hansen oqaluttuarpoq.
Nalunaarut una pillugu paasissutissinneqarniat uunga attaveqarsinnaapput: Sundhedsledelsen@peqqik.gl