Aningaasaateqarfik Novo Nordisk Fonden Namminersorlutillu Oqartussat siunissaq ungasinnerusoq isigalugu suleqatigiinnissamik annertuumik angusaqarfiusussamik ullumikkut isumaqatigiissuteqarput. Sukkornermik nappaatinillu allanik soorlu pualluummik KOL-imik aallu naqitsinerata qaffasippallaarneranik pitsaaliuinermik nakorsaanermillu nukittorsaanissaq anguniagaapput. Nappaatit taakku ullumikkullu inooriaatsitta – tupatornerup, nerisat aamma timersornikinnerup- imminnut attuumassuteqarnerat ilisimaneqarpoq.
Steno Diabetes Center Grønland – nuna tamakkerlugu sullissivik
Sukkornermut nappaatinullu inooriaatsimik patsiseqartunut iliuuseqarnerup nukittorsarneqarnissaanut 382 million koruuninik aningaasaliissuteqarnissaq, aningaasaateqarfiup Novo Nordisk Fondip siulersuisuinit akuersissutigineqarpoq. Sullissivittaarnikkut nunarput tamakkerlugu innuttaasut, sukkornermik nappaatinillu inooriaatsimik patsiseqartunik nappaateqartut nalinginnaasumik peqqissusaasa inuunerisalu naleqassusaasa pitsaanerulersinnissaat nakorsaanermillu ataqatigiissaareqataanissaq, anguniakkatut takorluugaapput.
Nunatsinni qitiusumik sullissivimmik pilersitsineq suleqatigiinnermi qitiuvoq, sullissivillu nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulianut allanut ilaassaaq. Nunatsinni qitiusumik sullissivimmi peqqinnissakkut sullissisut ilisimatusartullu, siunissami sukkornermik inooriaartsimillu patsiseqartunik nakorsaallutik inerisaallutillu ilisimasanik katersuissapput. Qitiusumik sullissivimmi sukkornermut nappaatinullu inooriaatsimik patsiseqartunut iliuuseqarfiginninneq ataqatigiissaarneqassapputtaaq, pinaveersaartitsinermullu atatillugu iliuuserisat, nuna tamakkerlugu meeqqanut pualavallaanut immikkut sammitinneqartut ikorfartorneqassallutik. Tamatuma peqatigisaanik sulisut piginnaasaannik inerisaaneq taamatullu nappaatilinnik qanigisaasunillu ilinniartitsineq, qitiusumik sullissivittaami suliassaassapput pingaarutillit.
Peqqissutsimut Naalakkersuisup Martha Abelsenip aningaasaateqarfimmik Novo Nordisk Fondimik suleqateqarneq assut nuannaarutigaa: Suleqatigiinnikkut matumuuna nunatsinni peqqinnerulernissamut annertuumik alloriarnissarput qularinngilara. Peqatigiilluta nappaatit atugaanerisa annertusigaluttuinnarunnaarlutik unitsinneqarnissaat taamaalillutik sukkornermik, pualluummik KOL-imik aallu naqitsinerata qaffasippallaarneranik nappaateqalersartut- ajoraluartumik innuttaaqatsitsinnik amerliartuinnartunik naalliutitsisut - ikilisinnissaat neriuutigalugulu upperaara.”
Nappaatillit amerliartupiloornerat
Sukkorneq Type 2 nappaatillu allat inooriaatsimik patsiseqartut nunarpassuarni amerliartupiloorput. Nunatsinni aamma taamaappoq. Ullumikkut sukkornermik, pualluummik KOL-imik imal. aap naqitsinerata qaffasippallaarneranik nappaatillit 6.500 missiliorpaat, taakkulu 2030-imi 9.300-it missaannut (40%-it sinnerlugit) amerleriarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Inuit ilaat amerlasuut arlalinnik ataatsikkut nakorsagassanik nappaateqartuussapput.
Lars Rebien Sørensenip aningaasaateqarfiup Novo Nordisk Fondip siulersuisuini siulittaasup suleqatigiinnissaq annertuumik isumalluarfigaa: ”nutaamik iliuuseqarniarneq, nunatsinni sukkornermut nappaatinullu allanut inooriaatsimik patsiseqartunut tunngatillugu ilisimatusarnermut, nakorsaanermut, pitsaaliuinermut ilinniartitaanermullu, annertuumik kivitsinissamut assissaqanngitsumik periarfissiivoq. Taama nappaateqalersartut ikinnerulersinnissaat nappaateqartullu sivisunerusumik uumasinnaanissaat naleqarnerusumillu inuuneqarnissaat ilungersuullugu anguniagaraarput”
Qarasaasiakkut nakorsiartitsineq nukittorsarneqassaaq
Nunatta isorartussusaa ilaatigullu silap ajornartorsiortitsisinnaasarnera pissutaallutik nunatsinni qitiusumik sullissivissap neqeroorutigiumaagassaasa nunatta innuttaanut tamanut iluaqutaasinnaanissaat anguniarlugu, qarasaasiakkut nakorsiartitsisarneq ullumikkorniit annertunerusumik inerisarneqassaaq. Ass. nappaateqartup ilaqutaasullu nerisat timigissarnerlu pillugit – qitiusumik sullissivimmut videokkut attaveqaat atorlugu siunnersorneqarsinnaanissaat ilitsersorneqarsinnaanissaallu takorloorneqarsinnaavoq.
Nappaatit suussusersineqarnissaannut qarasaasiakkullu nakorsiarnikkut misissugaritittarsinnaanissamut innuttaasut periarfissaat annertusaavigineqassapput, taamaalilluni nappaatillit siunissami Nuuliartariaqartussat imal. immikkut ilisimasalimmik tikittoqarnissaanut utaqqisariaqartartut ikilinissaat neriuutaalluni.
Ataatsimoorluni aningaasaliineq
Nunatsinni qitiusumik sullissiviulersussaq aningaasaateqarfimmit Novo Nordisk Fondimit Namminersorlutillu Oqartussanit ataatsimoorullugu aningaasaliiffigineqassaaq nunatsinnilu Peqqinnissaqarfimmit ingerlanneqassalluni.
Nunatsinni Peqqinnissaqarfik ullumikkut sukkornermik, pualluummik KOL-imik aallu taqqanut naqitsinerata qaffassimaneranik nappaatilinnut nakorsaanissamik -pitsaaliuinermullu atatillugulu iliuuseqarnissamik neqerooruteqarpoq. Neqeroorutit taakku siunissamissaaq Namminersorlutik Oqartussanit aningaasalersorneqassapput. Sammisat nutaat nunalu tamakkerlugu peqqinnissaqarfiup immikkoortuini qarasaasiakkut nakorsiartitsinermi atortorissaarutit nutaat aningaasaateqarfimmiit aningaasaliiffigineqassapput.
Nuummi sanaartornissaq
Nunatsinni qitiusumik sullissivissap illutassaata Nuumiittussap sanaartorneqarnissaa aningaasaateqarfiup Novo Nordisk Fondip akilissavaa. 2024-imi sanaartukkap nutserfigineqarsinnaanngorluni naammassinissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tamatuma tungaanut Nuummi inini utaqqiisaagallartumik atugassiani suliat ingerlanneqassapput.
Aningaasaliissutit 382 mio. koruunit ukiuni qulini 2020-imi juulip aallaqqaataaniit 2030-imi juunip naggataanut atugassatut naatsorsuussaapput. Najoqqutassiaq iliuuseqarfigisassat suliassallu nunatsinni qitiusumik sullissivissami ukiuni tulliuttuni qulini piviusunngortikkumaakkat pillugit nassuiaammik sukumiisumik imaqartoq tunngavigalugu, aningaasaateqarfiup Novo Nordisk Fondip siulersuisui aningaasaliissutinik tunniussipput. Najoqqutassiamut attavik.
Namminersorlutik Oqartussat aningaasaateqarfiullu Novo Nordisk Fondip najoqqutassiornerminni ilaatigut nunatsinni Peqqinnissaqarfik, Ilisimatusarfik kommunillu peqataatippaat. Najoqqutassiaq suliniullu Naalakkersuisunit marsip ulluisa tallimaanni aningaasaateqarfiullu Novo Nordisk Fondip siulersuisuinit ukioq manna marsip ulluisa 18-anni akuersissutigineqarput.
Paasissutissat annertunerusut
Inger Heilmann Larsen, Peqqissutsimut Naalakkersuisup allataa oqarasuaat:+299 554 160, e-maili: ihla@nanoq.gl
Christian Mostrup, tusagassiorfinnut tunngasunut akisussaasoq, Novo Nordisk Fonden, oqarasuaat: +45 3067 4805, e maili: cims@novo.dk attaviginerisigut pissarsiarineqarsinnaapput.
Danmarkimi qitiusumik sullissiviit
Aningaasaateqarfiup Novo Nordisk Fondip 2016-imiilli Danmarkimi nunap qitiusumik immikkoortuini tallimaasuni qitiusumik sullissivinnik pilersitsinissamut katillugit 7,4 mia. koruuninik aningaasaliissuteqarnerata kingorna, nunatsinni sukkoornermik inooriaatsimillu patsiseqartunik allanik nappaatilinnut qitiusumik sullissivimmik pilersitsinissamut (Steno Diabetes Center Grønland) aningaasaliisoqarpoq.
2016-imi aningaasaateqarfik Novo Nordisk Fonden Danmarkimi nunap immikkoortuanut illoqarfiit pingaarnersaata inissisimaffianiittumut qitiusumik sullissivimmik Steno Diabetes Center Copenhagen pilersitsinissamut 3 mia. koruuninik aningaasaliissuteqarpoq, 2017-imilu nunap imm. Jyllandip qeqqani Steno Diabetes Center Aarhus pilersitsinissamut 1,4 mia. koruuninik-, nunap imm. Danmarkip kujataaniittumi Steno Diabetes Center Odense 1,4 mia. koruuninik- kiisalu nunap imm. Jyllandip avannaaniittumi Steno Diabetes Center Nordjylland pilersitsinissamut 0,8 mia. koruuninik aningaasaliissuteqarpoq. 2018-imi aningaasaateqarfiup nunap imm. Sjællandimi Steno Diabetes Center Sjælland-imik pilersitsinissamut 0,8 mia. koruuninik aningaasaliinissaq akuersissutigaa.
Uani annertunerusumik paasisassarsiorit.
Aningaasaateqarfik Novo Nordisk Fonden
Aningaasaateqarfik Novo Nordisk Fonden, danskit inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut aningaasaateqarfigaat pingaarnertut marlunnik siunertalik: siulleq) inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut ilisimatusarnermullu tunngasortaata Novo Gruppimi ingerlatseqatigiiffinnit ingerlanneqartup toqqammaviunissaa aalajaatsoq; aappaattut) siunertanut ilisimatusarnermut, inunnik ikiuiniarnernut isumaginninnermullu tunngasunut tapersiinissaq.
Ilisimatusarnermut inerisaanermullu inuit inuunerannik inuiaqatigiillu piujuaannartitsinissaannik pitsannguisumut annertuumik tapiinissaq aningaasaateqarfiup anguniagassatut takorluugaraa.
2010-imiilli pingaartumik ilisimatusarfinnut pisortanit ingerlanneqartunut Danmarkimi Nunanilu Avannarlerni allani napparsimmavinni ilisimatusarnernut kiisalu sukkornermik nakorsaanernut pitsaaliuinermullu aningaasaateqarfik 25 milliarder koruunit sinneqartunik agguaavoq.
Uani annertunerusunik paasisassarsiorit.