Tamassumali kingorna nappaatip nalaanneqartarnera qaffakkiartuaaqqilersimavoq, taamaattumillu pinaveersaartitsisoqarnissaa suli pisariaqartinneqarpoq Kalaallit Nunaanni nappaatip atugaanera 2010-miit ammut ingerlaqqilersimavoq, nunarsuarmulli sanilliussissagaanni suli nappaammik nalaassisarneq qaffasissumik inissisimalluni. Piffissallu ingerlanerani nunami piffinni assigiinngitsuni napaatip tuniluuttarnera napparsimaveqarfinni takuneqartarsimavoq. 2014-iminngaanniit Kujataani innuttaasut akornanni Tubrkulosemik nappaateqalertartut amerlasuut naammattoorneqartarsimapput.

- Tuberkulose tuniluuttarpoq bakteriamik najuussuisoqarnerani, taamaattumillu eqiluinsaarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq ersiutaasinnaasunillu atuisoqartillugu
misissortittoqartariaqartarluni. Qanimut attaveqartarnikkut nappaat tuniluutipallattarpoq, taamaattumik ilaqutariit, kammagiit, suleqatigiit inuiaqatigiillu iluanni nappaat sukkasuumik tuniluutipallassinnaasarluni. Taamaattumik ersiutaasinnaasunik malugisaqartoqartillugu misissortipallattoqartariaqartarpoq kajumissaasoqartassallunilu, Nakorsaaneq, Henrik L.Hansen taamak nassuiaavoq.

Eqqumaffigisassat
Kujataani nakorsaanerup, Efa Olsenip, kajumissarutigivaa inuit sapaatip akunneri pingasut sinnerlugit nuattalimmik quersorsimasut, aattalimmik quersorsimasut anerniluttartulluunniit nakorsamut
misissortinnissaat.

- Tuberkulose nappaataavoq pimoorunneqartarialik, nappaatillu erngertumik katsorsarneqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Bakteriap qinngorneq ultravioletiusoq/seqernup qinngornera saperpaa, imermillu kissartumik qaqorsaatitalimmillu peerneqarsinnaalluni. Taamaattumik inuuniarnermi eqqiluisaarluinnarnissaq pingaaruteqarpoq, Efa Olsen taama oqarpoq. Piffimmi nakorsaanerup oqaatigaattaaq, ilaqutariit, kammalaatigiit assigisaasalu iluanni nappaammik nalaassisoqartillugu suliaq annertooq aallartinneqartartoq.

- Pingaaruteqarluinnarpoq qanigisat tamarmik nappaammut misissorneqarnissaat, ajornerpaatillugumi toqumik kinguneqarsinnaammat, piffimmi nakorsaaneq taama oqarpoq

Tuberkulose pillugu
Tuberkulose nappaataavoq bakteriamik Mycobacterium Tuberculosisimit aallaavilik. Tuberkulose
nunarsuarmi toqqutaasartut annerpaat qulit ilaanniippoq. Bakteria nalinginnaasumik puanniittarpoq, kisiannili aamma timimi allamiissinnaasarpoq soorlu saanini qinersinilu. Tuberkulose puammiittoq kisimi tuniluuttarpoq Tuberkulose puammiitsilluni tuniluuttariaasigivaa, inuk nappaammik pigisalik quersornermini bakterianik aniatsitsisarnera, eqqaaniittullu anersaartoraangamik bakterianik najuussuisarlutik. Bakteriat meterip iluani ingerlaariaaseqarput. Nappaammik tunillatsittut quliugaangata ataaseq kisimik tuniluussisinnaalertarpoq. Qulingiluat kingulliit malugisaqarneq ajorput tunillaasinnaanerlu ajorlutik. Imerfimmik, cigarettimik/pujortaammilluunniit aveqatseqatigiikkaanni Tuberkulosemik
tunillanneqarsinnaaneq navianartorsiornerusarpoq.

Kalaallit Nunaanni tuberkulose pillugu uani atuartoqarsinnaavoq.

Attavissaq
Paasissutissat sukumiinerusut Aqutsisoqarfiup pisortaanut Malene Marie Nielsenimut mailikkut: sundhedsledelsen@peqqik.gl attaveqarnikkut pissarsiarineqarsinnaapput.