Nunatta nakorsaaneqarfiata naammassillugu tunniuteqqammerpaa psykiatrimi pinngitsaaliisarneq pillugu misissuinerit. Assorujussuaq nuannaarutigisannik misissuinerup takutippaa tarnimikkut napparsimasunik pinngitsaaliissummik unitsitsisarnerit taamaallaat pisartoq napparsimasup mianersuunnissaa aatsaat pisariaqaraangat, imaluunniit allanut napparsimasoq ulorianartorsiortitsissappat.
Isornartorsiuineq akornusersuisoq
Upernaaq manna Nunatta nakorsaaneqarfianut misissueqqusisimanera tunuliaqutaraa tarnimikkut napparsimasut immikkoortortaqarfianut pinngitsaaliissummik unitsitsisarsimanerit tusagassiuutitigut isornartorsiuinertalimmik eqqartorneqarsi¬mamma-ta. Isornartorsiuinermi oqaatigineqarsimavoq napparsimasut amerlanerujartuinnartut iluamik peqqutissaqanngitsumik pinngitsaalillugit immikkoortumut unitsinneqartarsimasut. Taamak imaannaanngitsigisumik akornusersuutaasumillu isornartorsiuineq isiginngitsuusaarlugu pisinnaasimanngilanga.
Maannalu misissuineq naammassineqarmat uannut pingaaruteqarpoq oqaatigissallugu nunatta nakorsaaneqarfiata paasissutissat katersuilluni misissorsimasai tunngavigalugit paasineqarmat taamak imaannaanngitsigisumik isornartorsiuinissaq peqqutissaqanngitsoq.
Nalunaarsuineq amigartoq
Tamanna oqaatigereerlugu ilannguttariaqarpara isornartorsiuineq saqqummiunneqarsimanera ilaatigut paasinarmat.
A1-ip nammineq Nunatta Nakorsaaneqarfianut nalunaarutigisimasai tunngavigalugit isumaqarnarsinnaavoq pinngitsaaliissummik unitsitsinerit tassanngaannartumik annertoorujussuarmillu amerleriarnertut isikkoqarsinnaammata 2013-imi 18-it pinngitsaaliissummik unitsinneqarlutik 2015-imi 50-it unitsinneqarsimasut. Kisitsisilli eqqortuunnginneri politiit aamma unitsitsinernik nalunaarsuisimasut kisitsisaasa takutippaat 2013-imi 36-it pinngitsaalillugit unitsinneqarsimasut.
Tamatuma takutippaa pinngitsaaliissummik unitsitsinerit 2013-imi Nunatta Nakorsaaneqarfianut peqqinnissaqarfimmit tamarmiunngitsut nalunaarutigineqartarsimasut, naak taamaaliortussaagaluarlutik. Tamannalu uanga siulliullunga ajuusaarutigalugu oqaatigissavara.
Nunatta Nakorsaaneqarfiata tamanna nalilerpaa amigartumik nalunaarsuisimanerup peqqutigisinnaasimagaa psykiatrimut inatsisip nutaap juulip aallaqqaataani 2013-imi atulerneratigut nalornissutigineqarsimanera.
Politiit Nunattalu Nakorsaaneqarfiata nammineq nalunaarsuisimaneri tunngavigalugit Nunatta Nakorsaaneqarfiata inernilerpaa pinngitsaaliissummik unitsitsisarsimanerit ukiuni kingullerni imatut amerleriarujussuarsimanngitsut. Ukiumiit ukiumut nikerarput, ukiulli tulleriit ingerlanerini amerlangaatsiartut pinngitsaaliissummik unitsinneqartarsimapput – agguaqatigisillugu ukiumut 42-t unitsinneqartarsimapput piffissami 2010-miit 2015-imut.
Soorunalimi isornarpoq 2015 sioqqullugu immikkut 2012 aammalu 2013-ikkunni annertuumik nalunaarsuineq amigartarsimammat, immikkoortortaqarfimmut A1-imut pinngitsaaliissummik unittut nalunaarsorneri amigartarsimaneri. Tamanna naqqinneqarsimavoq nalunngilara peqqinnissaqarfimmi kiffaanngissusiiaanermik nalunaarsukkat immikkut maluginiarneqarnerulersut.
Kitaani psykiatrimi neqeroorutit pitsaanerulersut
Nalunaarusiap nuannersuisa ilaat tassa peqqinnissaqarfimmi sulisut nalilermassuk Nuummi A1-imik suleqatiginninneq pitsanngoriarsimasoq ukiut kingulliit ataaseq affarlu ukiut marluk angullugit ingerlanerini. Ilaatigut telemedicin atulerneratigut, tassa innuttaasut Nuup avataaniittut tarnip nakorsaanik oqaloqateqarsinnaalersimammata telemedicin atorlugu. Sulisut ilinniagallit telemedicinamik atuinerisigut tarnimikkut napparsimasulerinerat eqqartoruminarnerulersimavoq immikkut ilinniagalinnik Nuummiittunik. Tamanna isumaqarpoq tarnimikkut napparsimasut sinerissamiittut suliarineqarnissamik neqeroorfigineqartarnerat siusinnerusoq eqqarsaatigalugu pitsaanerulersimasoq, taamaasillunilu napparsimasut utaqqisarnerat sivikillisimalluni.
Atornerluineq pinngitsaaliissummillu unitsinneqartarneq
Innuttaasut marluugaangata pinngitsaaliissummik unitsinneqartut tarnimikkut napparsimasut immikkoortortaqarfianut aappaa misissuineq malillugu tassaasarpoq atornerluisoq amerlasuutigullu inuusuttuusarlutik, hashimik atornerluinertik peqqutigalugu psykoseqalersut. Tamatuma uppernarsarpaa Naalakkersuisut eqqortumik iliortut aanngajaarniutinik inuiaqatigiinnitsinni atornerluinerujussuaq akiorniarlugu atugassanik amerlanerusunik atugassiisimanerat. Psykiatriimi qularnanngilaq pinngitsaaliinnginnerulernissamut aqqutissaaq tassa atornerluineq minnerulerpat.
Imminut toqunnissamik eqqarsaatit imminut toqunniarluni siorasaarisarnerit aamma akulikitsunik pinngitsaaliilluni unitsitsinernut peqqutaasarput. Pinngitsaaliilluni unitsitsisarnernut ikilisaarniarnerit aamma pitsaaliuilluni sulinermut atasorujussuuvoq aamma imminut toquttarnerit pinaveersaartinnerinut, taamaammat inuiaqatigiittuut isiginiartariaqarpavut imminut toquttarnerit imminut toqoriartarnerillu peqqutigisaat.
Oqaatsit kulturilu
nalunaarsuinerni immersukkallu atorlugit misissuinerit takutinngilaat oqaatsit annertuumik ajornartorsiutaasimasut napparsimasunik pinngitsaaliissummik unitsitsinerni. Kisiannili tarnimigut napparsimasut peqqissaasumik nammineq atukkaminik oqaloqatiginnissaguni pitsaanerpaassaaq kultureqatiminik oqaatsiminillu atuisinnaasumik oqaloqateqaruni. Nunatta Nakorsaanerata innersuutigaa oqalutsit nunaqarfinnilu peqqinnissamik sullissisut ilinniarteqqinneqarnissaat tarnimikkut napparsimasut eqqarsaatigalugit.
Misissuineq iluaqutaasoq
Isornartorsiuineq upernaaq tusagassiuutitigut saqqummiunneqartoq isumaga malillugu naleqqussimanngilaq. Nuannaarutigaarali Nunatta Nakorsaaneqarfiata pinngitsaaliissummik unitsitsisarsimanerit peqqutaalu misissorsimammatigik. Imaannaanngitsuuvoq inuk kiffaanngissusiiassallugu, taamaammat qularineqassanngilaq inatsisit malinneqassammata. Malunnarpoq pissutsit ilaat maluginiarnerusariaqartut aammalu immikkoortoqarmat napparsimasut eqqarsaatigalugit iliorniarnitta pitsanngorsarnissaat atugaat pitsaanerulersinniarlugit tarnikkut nappaammik eqqugaaneranni.
Nalunaarusiaq tamanut saqqummernikuuvoq atuarneqarsinnaallunilu Peqqik.gl atorlugu.