Sianiuteqarfimikkut nappaatillit ilaatigut ukiut arlertut immikkut ilisimasalimmit misissortinnissamut utaqqisariaqartarnerat tamaanga killeqarpoq. Peqqinnissaqarfiup maanna- Qallunaat Nunaanneersumik nakorsaanermik immikkut ilisimasalimmik nakorsiartitsisoqarluni- nunatsinni sianiuteqarfimmikkut nappaatilinnut tamanut, sap. ak. ataasiarluni nakorsiartitsisarneq neqeroorutigisinnaanngorpaa.
Peqqinnissaqarfiup Sjælland-imi napparsimmavissuaq ilinniartitsinermut atatillugu universitetimik suleqateqartoq isumaqatigiissusiorfigaa. Maannalu qarasaasiakkut nakorsiartitsinermik Roskilde-mi sianiuteqarfimmikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmit - Sjælland-imi napparsimmavissuarmi ilinniartitsinermut atatillugu universitetimik suleqateqartumi immikkoortortat annersaanni nakorsaanernik immikkut ilisimasalinnik- suleqatigiissutissamik nutaamik, kalaallit napparsimasut misissortillutillu nakorsartinnissaannik qulakkeerisumik isumaqatigiissusiortoqarpoq. Roskilde-mi immikkoortortami pineqartumi sianiuteqarfitsigut nappaatinut assigiinngitsunut tamanut nakorsaaneq ingerlanneqarpoq.
Pitsaanerpaamik nakorsaaneq immikkullu ilisimasalimmit ilitsersorneqarneq
"Isumaqatigiissut nutaaq iluaqutsiullugu nakorsaanermi neqeroorutigut amerlipput," aqutsisoqarfiup pisortaa Joanis Erik Køtlum oqarpoq, Sjælland-imi napparsimmavissuarmi ilinniartitsinermut atatillugu universitetimik suleqateqartumi sianiuteqarfimmikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmik toqqaannartumik attaveqarnerup naleqassusaata, kiffartuussinermut nalinginnaasumik annertuumik sunniuteqarnissaa erseqqissarlugu ” taamaalilluni sulisutsinnik immikkut ilisimanik ilitsersuineq ilinniagaqassutsikkut nukittorsaaqataasoq isumaqatigiissummut aamma ilaavoq,” pisortaq nassuiaavoq.
Isumaqatigiissut maajip aallaqaataani atuutilersussaq - sianiuteqarfikkut nappaatilinnik qarasaasiakkut nakorsiartitsinermut atatillugu, ulluni sisamani pikkorissarnerup Dronning Ingridip Napparsimmavissuani ingerlanneqartup naggataarneranut atatillugu, apriilip ulluisa arfernanni atsiorneqarpoq.
Tunngaviusumik sianiuteqarfinnik misissuinermik pikkorissaanermi, nakorsaanerit sianiuteqarfitsisut nappaatinik immikkut ilisimasallit ilinniartitsisuupput. Nakorsat, peqqissaasut nakorsallu allattaat Qallunaat Nunaanniittut Kalaallit Nunaanni pissutsinik paasissutissinneqarput.
Napparsimasunut 250-it 300-illu akornanniittunut iluaqutaasussaq
Neqeroorutip nutaap sianiuteqarfimmikkut nappaatilinnut ukiumut 250-it 300-illu akornaniittunut iluaqutaanissaa naatsorsuutigineqarpoq.
”tamanna napparsimasup utaqqivallaarani immikkut ilisimasalimmut nakorsiarsinnaaneranik, nappaammillu suussusersiniaanerup nakorsaanerullu ingerlateqqinneqarsinnaaneranik isumaqarpoq,” nakorsat qullersaat Anne Marie Grell Ulrik oqaluttuarpoq. Taassuma taama nakorsiartitseriaatsip napparsimasunit ilassilluarneqarsimanera erseqqissarpaa. ”ajornannginnerusumik immikkut ilisimasalimmik attaveqarsinnaanerup, nammineq inuunermik aqutsisinnaasutut misigineq- inuunerup naleqassusaanik annertusitsisussaq pilersissavaa, nakorsat qullersaat naggasiivoq
Ima qarasaasiakkut nakorsiartitsisoqartarpoq
Videokkut isiginnaarut atorlugu immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqarneq, napparsimasoq najukkami napparsimmavimmiitillugu immikkullu ilisimasalik Roskilde-mi sianiuteqarfitsigut nappaatilinnut immikkut nakorsiartitsivimmiitillugu, ingerlanneqartassaaq. Pisariaqarpat najukkami napparsimmavimmi oqalutsi peqataatinneqassaaq. Tamatuma saniatigut sianiuteqarfikkut nappaatilinnut immikkut attaveqaataasoq najukkamilu napparsimmavimmi ilinniartinneqarsimasoq peqataassaaq. Attaveqaataasoq sianiuteqarfimmikkut nappaatilinnik qarasaasiakkut nakorsiartitsinermut pikkorissarsimavoq, taamaalillunilu nakorsaanermut sianiuteqarfitsigut nappaatinik immikkut ilisimasalimmut ikiortaassalluni. Attaveqaataasut taamaalillutik nakorsaanerup immikkut ilisimasallip pisariaqartitaanik- taassumalu ilitsersuinera naapertorlugu- misissuisassapput.
Qarasaasiakkut nakorsiartitsisarneq qanoq paasineqassava?
Qarasaasiakkut nakorsiartitsineq tassaavoq teknikki digitaliusoq atorlugu assigiinngitsutigut peqqinnissakkut sullisseriaaseq. Video assillu iluaqutsiullugit, immikkut ilisimasalik ungasissumeersoq, innuttaasut nappaataat pillugit nakorsaallunilu siunnersuisinnaavoq. Nakorsartinnissamut nappaatillu suussusersinissaanut assigiimmik periarfissiinissaq qarasaasiakkut nakorsiartitsinikkut qulakkeerneqarpoq, nunanilu isorartuuni siammasissumi najugaqartunik innuttaqartuni immikkut piukkunnaateqarluni. Kalaallit Nunaat qarasaasiakkut nakorsiartitsinermi assigiinngitsutigut maligassiuisuuvoq.
Sianiuteqarfitsigut nappaatinut assersuutit
• Noqartarneq/Epilepsi
• Niaqorluttarneq/Migræne allallu
• Sklerose
• Sajuttunngorneq/Parkinson
• Uissannguneq