Ajoraluartumik Kalaallit Nunaanni ukiut inuuffiusartut agguaqatigiissillugit appasinnerupput. Tamanna 2014-imi Kalaallit Nunaanni Innuttaasut peqqissusiat pillugu nalunaarusiami tamanut saqqummiunneqaqqammersumi atuarneqarsinnaavoq. Qujanartumik inuuneqqortusiartortoqarpoq, arriitsumilli inuuneqqortusiartorneq ingerlavoq.
Nuummi Innuttaasut peqqissusaat pillugu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik ulluni makkunani ataatsimeersuartitsivoq, tassani innuttaasut peqqissusaannut tunngatillugu unammilligassat annerpaat oqaluuserineqarput ataatsimullu aaqqiissutissat ukkatarineqarlutik.
Kinamiutut Tyrkiamiutullu inuuneqqortutigineq
1980-ikkut aallartinneranni Kalaallit Nunaanni angutit agguaqatigiissillugu ukiuni 61-ini inuusarput, akerlianik arnat 67-inik ukioqalertarlutik. Ullumikkut kisitsisit taakku 69-inut 74-inullu qaffannikuupput. Europap kangiani nunani arlalinni innuttaasut inuuneqqorto-qatigivagut, Kinamiutut Tyrkiamiutullu inuuneqqortutigilersimavugut australiamilu nunap inoqqaavinit inuunikinnerulaarluta. Sanilliullugu kitaani nunani suliffissuaqarfiusuni (OECD-mi nunat) inuit inuusarput agguaqatigiissillugu ukiunik arfineq pingasunik sivisunerusumik.
Ukiut inuuffiusartut agguaqatigiissinneqartarnerat soqutiginartuuvoq, ilaatigut inuunermi atugassarititaasut qanoq pitsaatiginissaannik anguniagaqarnermik siunertaqarmat.
- ”Kalaallit Nunaanni assersuutigalugu Danmarkimi nunanilu avannarlerni allani innuttaa-sunut sanilliullugu taama inuunikinnerutigisinnaanngilagut. Ukiut inuuffiusartut qaffatsissuagut pitsaaliuinermik suliniuteqartuarnitsigut aamma innuttaasut pitsaanerusumik inuunerminni atugaqarnissaat pilersinniarlugu siunnerfeqarluta suliaqarnitsigut. Anguniagaavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik pitsaasumik sivisuumillu inuu-neqarnissamut pitsaanerpaanik periarfissaqartinneqarnissaat”, oqarpoq Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Doris Jakobsen.
Pujortartarneq imigassartortarnerlu inuunermik naleqartarpoq
Ataavartumik nappaateqartarnermut toqujaartarnermullu pissutaasut qiviarutsigit pujor-tartarneq innuttaasut peqqissusaannut assersuunneqarsinnaanngitsumik ajornartorsiu-taanerpaavoq. Pujortartarneq toqussutaasarpoq.
Danmarkimi toqusut sisamaagaangata ataaseq pujortartarnermik toqussuteqartartoq ili-magineqarpoq, Kalaallit Nunaannilu pujortartartut Danmarkimi pujortartartunit pingasori-aammik amerlanerummata tupap napparsimalersarnermut toqusoqartarneranullu sun-niutai annertunerussasut missingerneqarpoq.
Qujanartumik Kalaallit Nunaanni pujortartartut ikinnerulersimapput. 1993-imi innuttaasut 68 procentii ullut tamaasa pujortartarput, ullumikkulli 57 procentiullutik. Pujortartartulli ikiliartornerat ajoraluartumik ukiuni kingullerni unikaallassimavoq. Ilaannikkuinnarli pujor-tartartut ikilisimapput aamma pujortartartut cigaretsit agguaqatigiissillugu ullormut pujor-tartagaat ikilisimapput.
Imigassamik hashimillu atornerluineq Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannut ajornartorsiutaavoq annertooq alla. Minnerunngitsumik atornerluinerup meerarpassuit alliartornerat aserortaramikku inuttullu atukkatigut kingornuttakkat ajortut atuutsiinnartar-lugit. Ilisimatusarnerup takutippaa inersimasut akornanni persuttaasarnerit, kinguaas-siuutitigut innarliisarnerit imminornissamillu eqqarsaateqartarnerit nassataannik mee-raanermi angerlarsimaffimmi innarliisarneq imigassamillu atornerluisarneq ingerlaan-nartartut.
Ukiut qulikkuutaat pingasut kingulliit ingerlaneranni imigassamik atuisarnerup malunnar-tumik appariarsimanera pitsaasuuvoq. Atuineq 1987-imi qaffasinnerpaagami inummut ataatsimut imigassaq 22 literi nunatsinnut eqqunneqarpoq, 2014-imi inummut ataatsimut 9 liiteri ataallugu atugassaq eqqunneqarpoq. Kalaallilli Nunaat suli oqimaatsumik nammataqarpoq, tassalu 1970-ikkunni 80-ikkunnilu imigassamik atornerluinerujussuup kingunerisa sunniutaat, aamma imigassartorujussuartarnerup ajornartorsiutinik pilersitsisartut agguaqatigiissillugu annertuumik atuisoqartarneranit pinerit tamaasa imigassartorujussuartarnermik pissuteqartut.
Nalunaarusiaq: ”Qanoq ippugut? Kalaallit Nunaanni Innuttaasut peqqissusaat 2014” www.peqqik gl.-imi atuarneqarsinnaavoq. Uani atuaruk.
Paasissutissanik allanik pissarsiniaruit attavigiuk Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Doris Jakobsen allattaa Rosa Thorsen aqqutigalugu, oqarasuaat +299 55 33 03 sianerfigalugu imaluunniit e-mail rosat@nanoq.gl allaffigalugu