Peqqinnissakkut sulisinnaatitaanermut uppernarsaatillit kisimik Kalaallit Nunaanni atorfinitsinneqartarput
Piffissami kingullermi Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup tatiginninnermik ajoqusiisumik aviisimi Politikken-imi oqallisissiamik sapaatillu akunnerata siuliani aviisimi Sermitsiami allaaserisamik naapertuilluanngitsumik tunngaveqartumik ilanngussisoqarpoq. Taakku paatsuuinernik tunngaveqarmata peqqinnissaqarfimmi qullersat naqqiuteqartariaqarput.
Oqallisissiami Aaja Chemnitz Larsen-imit Johan Lund Olsen-imillu ilanngussami Kalaallit Nunaat ilinniagaqassuseq tunngavigalugu peqqinnissakkut sullissinermi eqqaavittut- nakorsat sulisinnaatitaanerminnik annaasaqarsimasut akornuserneqaratik suliffigisinnaasaattut oqaatigineqarpoq.
Soorunami taamaattoqanngilaq. Peqqinnissakkut sullissisut ilinniagaqassuseq tunngavigalugu sulisinnaatitaasut Kalaallit Nunaanni atorfinitsittakkagut tamarmik Qallunaat Nunaanni sulisinnaatitaanermut atuuttumik uppernarsaateqarput. Sulisinnaatitaanermut uppernarsaateqarnerat nunatsinni misissorneqartarpoq, taamaammat peqqinnissakkut sullissisut sulisinnaatitaanermut uppernarsaateqanngitsut nunatsinni sulilersinnaanngillat.
Sulisinnaatitaanermut uppernarsaateqanngitsunik sulisoqanngilaq
Sulisinnaatitaanermut uppernarsaatillit nalunaarsorsimaffiat iserfigisinnaasarput peqqinnissakkullu sullissisumik atorfinititsisinnata tamatigut paasiniaavigeqqaartagarput- Qallunaat Nunaanni Sundhedsstyrelsip nutartertuagaa -Nunatsinni Nakorsaanerup Flemming Kleist Stenz-ip apriilip ulluisa 20-anni tusagassiuutitigut nalunaaruteqarnermigut ilisimatitsissutigaa.
Oqallinneq suliamik aalajangersimasumik Qallunaat Nunaanni nakorsaanerup tarnikkut nappaatinik immikkut ilisimasallip qanittukkut Qallunaat Nunaanni napparsimasunik kukkusumik katsorsaasimanera pissutigalugu sulisinnaatitaanermut uppernarsaataanik arsaarneqartumut tunngassuteqarpoq. Nakorsaaneq tarnikkut nappaatinik immikkut ilisimasalik taanna Kalaallit Nunaanni ukiut 2005-2006-illu nikinneranni sivikitsumik sulivoq maannalu Kalaallit Nunaanni napparsimasunut eqqunngitsuliortoqarsimasinnaanera misissuiffigineqarluni.
Sulisinnaatitaanermulli uppernarsaateqarneq uppernarsaateqannginnerluunniit matumani pineqanngilaq. Nakorsaaneq taanna Kalaallit Nunaanni sulinermini Qallunaat Nunaanni sulisinnaatitaanermut uppernarsaateqarpoq. Taamaammat nakorsaaneq pineqartoq eqqunngitsumik tunngaveqartumik atorfeqartinneqanngilaq taamaammallu tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaat peqqinnissakkut sullissinermi eqqaaviunerassallugu naapertuutinngilluinnarpoq.
Siooraneq ingasattajaagaq
Ilinniagaqassuseq tunngavigalugu peqqinnissakkut sullissisup sulisinnaatitaanermut uppernarsaammik tigumminnissinnaatitaaginnarnissaa nalornissutaappat- ass. atornerluinermik ajornartorsiuteqarpat Qallunaat Nunaanni Sundhedsstyrelsip nakkutigisarilersinnaavaa. Inuk taanna Kalaallit Nunaanni atorfininniarpat Sundhedsstyrelsip nakkutilliineq pillugu Nunatsinni Nakorsaaneqarfik ilisimatissavaa.
Oqallissaarisut nunatsinni taama pisoqartillugu ilisimatinneqartannginnerarpaatigut, taamaammallu kalaallit napparsimasut kukkusumik nakorsarneqarsinnaasimanermut ernumassutissaqarnerarlugit.
Uagut sulisitsisutut paasissutissat taamaattut Nunatsinni Nakorsaanermiit pissarsiarinissaannut pisinnaatitaaffeqanngilagut, Nunatsinnili Nakorsaanerup inuk pineqartoq nakkutigisassaraa inuullu taassuma sulinera napparsimasut isumannaatsumik sullinneqarnissaannut ulorianaateqarpat akuleruttarluni.
Tatiginninnermut pisariaqartitamut ajoqusiineruvoq
Peqqinnissaqarfiup innuttaasut tatiginninnerat atorfissaqartippaa, taamaammat sioorasaarineq peqqinnissakkut sullissisut napparsimalissagutta pitsaasumik nakorsaasinnaanerannut tatiginninnermut pinngitsoorneqarsinnaanngitsumut ajoqusiisoq assut aliasuutigaarput. Tamannalu paatsoornernut naqqiuteqartariaqarluta misiginitsinnut tunngaviuvoq.