Peqqinnissaqarfimmi sipaarniutissat
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Peqqinnissaqarfik 2015-imiit 2018-imut ukiumut 15 mio. koruuninik sipaarniuteqaqquneqarpoq. Tamatumunnga atatillugu illoqarfiit pingasut nakorsaasa nuunneqarnissaat annertuumik oqallisaavoq.
Suut piviusorsiornerpaamik sipaarniarfiusinnaanerat pillugu Peqqinnissaqarfik nammineq tikkuusseqquneqarpoq. Ilaatigut Qaanaami Illoqqortoormiunilu nakorsatut atorfiit nuunneqarnissaannut siunnersuut Peqqinnissaqarfimmi sipaarniutaasussatut siunnersuutit annikinnerit ilagaat.
Marluk erseqqissaaviginissaat uani pingaaruteqarpoq, tassalu sipaarniutissatut siunnersuutit piumasaqaataannginnerat taamaammallu oqallisigineqarsinnaanerat, kiisalu nakorsatut atorfiit peerniarneqannginnerat. Nakorsatut atorfiit ilaatigut Qaanaami Illoqqortoormiunilu qitiusumik napparsimmavimmut qaninnermut nuunneqarnissaat tassanngalu nakorsaqarnikkut illoqarfinnik pineqartunik kiffartuussisoqarnissaa siunnersuutaavoq.
Siunnersuut akuerineqassappat illoqarfiit pineqartut pingasut nakorsaqarnikkut kiffartuunneqarunnaassanngillat. Illoqarfinni pineqartuni aalajangersimasumik nakorsaqarnermut- ullumikkut nalinginnaasumik- taartaagallartartunik atorfeqartitsinikkut qulakkeerniarneqartartumut taarsiullugu, sulisut peqqissaasumik ataatsimik ilaneqarnissaat tamatumalu peqatigisaanik qitiusumik napparsimmavimmiit qaammatit tamaasa sap. ak. ataaseq nakorsamit tikinneqartarnissaat anguniarneqarpoq. Tamatuma saniatigut nakorsaq qarasaasiakkut nakorsiartitsissut atorlugu innuttaasunik toqqaannartumik attavigineqarluni nakorsiartitsisinnaajuassaaq, nakorsallu misissuinerit pisariallit peqqissaasoq najukkamiittoq ikiortigalugu ingerlassinnaavai.
Nakorsatut atorfiit siusinnerpamik 2017-imi nuunneqarsinnaanissaasa erseqqissaatiginissaa pingaaruteqarportaaq. Najukkani peqqinnissakkut sullinneqarnerup allannguuteqannginnerani kommunit innuttaasullu sukumiisumik paasissutissinneqarnissaat, peqataatinneqarnissaat naapertuuttumillu piffissalerlugit kalerrinneqarnissaat, Naalakkersuisut pingaartippaat.
Annertuumik pingaarutilik alla tassaavoq nakorsanik nuussinermi aningaasaqarneq kisimi pinnani, aammali atorfinnik pineqartunik inuttaliiniarnerup ajornartorsiutaaleraluttuinnarnera. Taamaattoqarnera peqqissaanikkut nutarterinermut tunngatillugu 2010-mi oqallinnermi siullermik saqqummiunneqarpoq. Taamaammat maannakkut sipaarniar- toqaraluarpalluunniit, siunissami illoqarfinni minnerni peqqinnissakkut sullinneqarnerup oqallisigineqarnissaa pisariaqarpoq.
Siunnersuutip tusagassiuutinit saqqummiunneqarnerata toqqissiunnaarnermik pilersitsisinnaanera paasilluarsinnaavara, apeqqutip politikkikkut oqallisiginissaa allanillu sipaarniutaasinnaasutut siunnersuutinik nassaarniarnissaq soqutigisaraara. Sulisunilli pisariaqartitanik ilinniagaqassutsikkullu piginnaasalinnik pissarsiniarnerup ajornartorsiutaajuarnera Peqqinnissaqarfimmut unammilligassaajuartoq isummerfigisariaqarparput.
Paasissutissat sukumiinerusut Peqqissutsimut Naalakkersuisumit Martha Lund Olsen-imit allattaa Lea Holm oqarasuaat +299 346605 imal. e-mail leah@nanoq.gl aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaapput.