Ilinniartitsisumut ilitsersuut

ILINNIARTITSISUTUT SUMIK PIUMASAQARFIGINEQARPUNGA?
Tarnikkut nappaatinik itinerusumik ilisimasaqarnissamik ilinniartitsissutit piumasaqaatitaqanngillat. Ilinniartitsissutit anguniagaraat meeqqat eqqarsaatiminnik misigisaminnillu oqaasinngortitsinissaanik ilikkagaqarnissaat - taamaalilluni ilaqutariinni tarnikkut nappaateqarfiusumi meeraagaanni eqqarsaatit misigissutsillu niaqormiorisinnaasat saqqummiussinnaanngornissaat. Ilinniartitsissutigisami nappaatit nalinginnaanerusut sammineqarnerunissaat aalajangerneqarpoq. Ilisimavarputtaaq meeqqat tarnikkut nappaateqartunik angajoqqaaqartut eqqarsaatiginerusartagaat misiginerusartagaallu nappaatit suussusianik aallaaveqanngimmata. Soorlu ataataq psykosilersimappat niviarsiaraq eqqarsaatimigut misigissutsimigullu niviarsiaqqamut ersinermik eqqugaasumik ataatalimmut tarrarsorsinnaassaaq.

Atuaqatigiiaani napparsimasunik ilaqutaqartunut ilisimasaqarfinnuinnaq ilinniartitsissutit naleqqussagaanngillat. Ilinniartitsissulli atugarissaarnissamut suliaqarnermut nalinginnaasumut isigineqarnerussalluni. Taamaattumik kaammattuutigissavarput ukiumut pilersaarusiannut ’Eqqartoruk’ suliassatut ilanngutissagit. Ilinniartitsissummi atuartunut tarnikkut nappaateqartunik ilaqutalinnut immikkut attuumassuteqarpoq, meeqqanummi allanut sanilliullutik misigissutsinik inuttullu killigititanut misigisaqarsinnaanerat ajornarnerussaaq. Taamaattumik meeqqanut taakkununnga pingaaruteqarpoq eqqarsaatiminnik misigisaminnillu oqaasinngortitsisinnaanissaat, taamaaliornikkummi akisinnaassuseqarnerulersinnaassapput, nappaateqartumillu qanigisarnerup artorsarfiusinnaaneranut ajornannginnerusumik qaangiisinnaalersillugit.

SOOQ ILINNIARTITSISSUTIT EQQARSAATIT MISIGISSUTSILLU SAMMIVAI AAMMA SOOQ ATUAQATIGIIAANI AVITSEQATIGINNEQ SAMMINEQARPAT?
Illinniartitsissutip immikkoortua una eqqarsaatersuutigineqarpoq ’Eqqartoruk’ atuartitsinermi ilanngunnissaanut ilisarititsinertut. Ukkatarineqarpoq atuaqatigiiaani tatigeqatiginneq toqqissisimanerlu atuutissasut eqqarsaatit misigissutsillu oqaloqatigiissutigineranni, ukununnga misigissutsinut tallimanut tunngaviusunut pingaartitsinerulluni:

•   Nuannaarneq
•   Kamanneq
•   Uumissuineq
•   Ersineq
•   Nikallunganeq

Meeqqat ilaasa misigissutsit tallimat tunngaviusut Disney Pixarip filmiliaani ’Inderst inde’-mi ilisimareersimasinnaavaat.

Atuartut misileraanikkut pinnguarnikkullu misigissutsit tunngaviusut tallimaasut samminerisigut, eqqarsaatiminnik misigissutsiminnillu oqaasinngortitsisinnaanissaminnut periarfissinneqassapput. Atuartut ilisimalerunikku allat assingusunik eqqarsaateqartartut misigisaqartartullu atuaqatigiinni ataatsimoornermik misigineq pilersinneqassaaq.

Ataqatigiissusermik misigisimalersarpugut eqqarsaativut misigissutsivullu ilatsinnut siammaraangatsigit. Paasisarparput allat uagutsitulli eqqarsartartut misigisaqartartullu, ilinniartarparputtaaq immitsinnut paasinerunissaq allanillu paasinninnerunissaq. Ataatsimoorussamik pingajussaasumik pilersitsiffiusinnaasutut titartakkatut filmiliat eqqarsaasersuutissatut suliarisimasavut. Taakku eqqarsaatinik misigissutsinillu annerusumik oqallisiginninnissamik pilersitsipput. Atuartut nammineq misilittakkaminnik eqqaasinneqarnissaat piumasaqaataatiginngikkaluarlugu filmimi inuttaritinneqartut oqaluuserisinnaavasi taamaanneranilu atuartut periarfissinneqassapput eqqarsaatigisaminnik misigissutsiminnillu aniatitsinissaminnik.

TITARTAKKANIK FILMILIAQ ’EQQARTORUK: KLASSIMI’ - ILINNIARTITSISSUTISSARLU IMATUT ILISARITISSINNAAVATIT
Atuaqatigiiaani filmimik isiginnaalinnginnissinni tarnikkut napparsimaneq suunersoq eqqartorsinnaavat. Atuartut oqaluttuussinnaavatit tarnikkut nappaateqarneq tassaasoq eqqarsartaatsikkut misigissutsikkullu napparsimaneq. Oqaluttuussinnaavatit tarnikkut nappaateqarneq tunillaassinnaanngimmat soorlu timikkut nappaatit tunillaassinnaasut. Oqaluttuussinnaavatit aamma peqqissisoqarsinnaammat aamma nakorsaqarmat eqqarsartarnermut misigissutsinullu pikkorissunik - taakku taasarpavut tarnip nakorsai. Aamma oqaluttuarisinnaavat ilaqutariinni tarnikkut napparsimanermik eqqugaasuni meeraaneq artornarsinnaammat, iluaqutaasinnaammalli qanoq misiginermik allanik oqaloqateqartarneq. Oqaluttuutikkit assersuutitut anaanamut ataatamulluunniit taqualiornissap eqqaamanissaa ajornarsinnaammat, arsaattunik isiginnaarsinnaaneq ajornarsinnaammat, inuuissiortoqarnerani kaagiliornissaq ajornarsinnaammat tarnikkut nappaateqaraanni (soorlu naakkut anniaraanni allanik ikiuiniarneq sapernarsinnaasoq).

Atuartut oqaluttuussinnaavatit titartakkanik filmiliaq nukappiaqqamik Frederimmik atilimmik inuttalik isiginnaalerassiuk. Frederiup ataataa tarnimigut nappaateqartoq mannalu tikillugu atuarfimmi tamanna ilisimaneqarsimanngilaq. Frederiup kammalaataasa maluginiarsimavaat Frederikkunnut pulaartoqarsinnaannginnera, soorlu aamma Frederiup ilinniartitsisuata malugisimagaa Frederiup isumaa allanngorsimasoq, pinnguaqateqarpiarunnaarsimasoq kamajanerulersimallunilu. Ullut arlaanni Frederik atuariartormat ilinniartitsisup Frederiup anaanaa aperaa angerlarsimaffimminni qanoq innersut. Oqaloqatigissutigivaat Frederiup ataataa tarnimigut nappaateqalersimasoq. Tamassuma kingorna ilinniartitsisoq aalajangerpoq atuaqatigiinni tarnikkut nappaateqartarneq oqaloqatigiissutigineqassasoq.

Filmip isiginnaareernerata kingorna atuartut oqaluttuussinnaavatit angajoqqaat napparsimanerminni allanngortarmata taamaattumillu meerarpassuaqarmat angajoqqaami tarnikkut nappateqarnerat kanngugilaarsinnaagaat. Taamaattumik allanut oqaluttuartaratik. Atuartut aperikkit Frederimmut qanoq issimassanersoq ataatami tarnikkut napparsimaneranik isertuussiniarnermini?

Tikilluarit uunga Eqqartoruk, KAL

Atuartut eqqortittutut misigippat, DK

QUTSAVIGAARPUT
“Psykiatrifonden i Danmark” peqatigalugu cand.psych. Heidi Lindholm Nuummeersoq siunnersortigalugu nunatsinnut naleqqussarlugu suliarisaq

Peqqik

Ilinniartitsisumut ilitsersuut

Aviisit sammisamik tunngaveqartut

Inersimasunut, meeqqanut inuusuttunullu tanimikkut nappaatilinnut immikkoortortaq Niisi 5 – 7-imut nuussaaq.