vælg et emne
... sammisaq toqqaruk

Puigortunngorneq

PIVIUSUT
Puigortunngorneq
Puigortunngorneq tassaavoq qaratsap anersaakkut piginnaassusaanik malunnartumik sanngiillineq. Puigortunngorneq taamaalilluni nappaataanngilaq, kisiannili nappaateqarnermut ersiutaalluni.  Nappaaterpassuit puigortunngortitsisinnaapput, puigortunngornerit assigiinngitsuupput, taamaattumik puigortunngorneq assigiinngitsunik takussutissaqarsinnaavoq.
Puigortunngortartut utoqqaliartornermi amerliartortaraluartut, imaanngilaq nalinginnaasumik utoqqaliartornerup puigortunngorneq nassatarigaa. Qaratsap sulinerata sanngiillineranik ilisarnaatit annikinnerit, soorlu aternik nalunaarutinillu eqqaamanninniarnermik ajornartorsiuteqarneq, utoqqaliartornermi nalinginnaasuupput. Puigortunnguinnerli inummi malunnaatilik, qaqutigoorneruvoq. Puigortunngorneq 65-iniit 69-inut ukiulinni 1,5 %-iuvoq aammalu 75-iniit 79-inut ukiulinni 6 %-iulluni (tassalu 94 %-it puigortunngortanngillat).
Puigortunngornerup qarasaq tamaat sunnertarpaa, tassalu eqqaamasaqarsinnaaneq, silassorissuseq, kinaassuseqarneq misigissuseqarnerlu. 
Ersiut pingaarneq tassaavoq puigortarneq, taavalu qasujaneq, paatsiveeruttarneq kinaassuseqarnerullu allanngornera. Puigortunngorneq ajornerpaanngoraangami innarluutinnguutivittarpoq. Angerlarsimaffimmi suliassat ajornanngitsunnguit suliarinissaat ajornakusoorsisarput, paaqqutarineqarnissaq allaniillu tapersersorneqarnissaq pisariaqaleriartuinnartarpoq. Eqqorneqaqqaakkajuttarput eqqaamasaqarsinnaassuseq, pilersaarusiorsinnaaneq kisitsisinnaanerlu. 
Qaratsap ipiutaasaasa atuunnerisa ajortikkiartornerannik puigortunngortoqartarpoq.  Nappaaterpassuit puigortunngortitsisinnaammata puigortunngortut tamarmik nappaammik aallaaviusumik nassaarfigisinnaajumallugit misissorneqartussaapput,  taamaalilluni katsorsaasoqarsinnaaqqullugu puigortunngornermillu killiliisoqarsinnaaqqullugu. Taamatulli pisartuni %-it ikittuinnaapput, taamatulli pisoqaraangat pissutaasinnaapput sukkorneq, timip inuussutissaminik suliarinninnerata annikillinera, B12 vitamiinimik amigaateqarneq, HIV – aseruunneqarneq il. il.


Alzheimers
Tassaavoq puigortunngoriartorneq eqqaamaniarnermik ajornartorsiuleriartornermik ilisarnaatilik, pingaartumik qanittumi pisimasunik. Ersiutit tullerigajuttarpaat taaguutinik eqqaamannissinnaannginneq, sumiiffimmik nalulertarneq, ajornartorsiutinik qaangiiniarnissamik il.il. ajornartorsiorneq.
Alzheims-erneq puigortunngortutut napparsimasut affaasa nappaatigaat, allalli amerlasuut qaratsami taqqat kalkeqalernerannik (atherosclerose) pissuteqartumik napparsimalertarput, taakkulu aap naqitsinerata kolesterolillu qaffasippallaarnerata nakorsarneqarneratigut pinaveersimatinneqarsinnaapput. Allat takussaakkajunnerit tassaapput Lewy body demens-imik aamma fronto-temporal demens-imik taaguutillit. Taakku tamarmik puigortunngornerupput nakorsarneqarsinnaanngitsut.
Alzheimers sivisuumik atuukkiartortartuuvoq, nalinginnaasumik ukiut qulit 15-illu ingerlaneranni.  Inuusunnerilli akornanni sukkanerusarpoq. Alzheimers-imut pissutaasoq ilisimaneqanngilaq, qaratsalli ipiutaasaani allanngortoqartarnera ilisimaneqarpoq.
Alzheimers-imik napparsimanermi taamatut napparsimalersut 2-3 %-ii kisimik kingornussisuusarput. Alzheimers-ertut allat sumik pissuteqarlutik taamatut napparsimalersimanerat nalunarpoq.


NEQEROORUTIT
Ersiutit misigisimasat puigortunngornermik allamilluunniit pissuteqarnerisa paasinissaat pingaaruteqarpoq. Puigortunngorneruneranik pasitsaassaqaraanni misissorneqarnissaq pingaartuuvoq. Angerlarsimaffimmi ikiortinut peqqinnissaqarfimmulluunniit saaffiginnittoqarsinnaavoq.


UANGA NAMMINEQ QANOQ ILIORSINNAAVUNGA?
Suli ilisimanngilarput puigortunngornermik sooq napparsimalertoqartarnersoq imaluunniit qanoq iliorluni puigortunngornermik nappaateqalersinnaanermik pinngitsoortitsisoqavissinnaanersoq. Puigortunngornermilli napparsimalersinnaanerup peqqissumik inooriaaseqarnikkut illit nammineq millisissinnaaneranut ilisimasat annertungaatsiarput, soorlu:
Sammisassaqartarlutit inuugit.
Peqqissumik sammisaqarfiusumillu inuuneq uummalluuteqalersinnaanernik taqarsuarnilu nappaateqalersinnaanernik appartitsisarpoq. Qaratsamut aamma peqqinnartuuvoq, taamaalillutillu aamma puigortunngorsinnaaneq appartissavat.
Peqqinnartunik allanngorartunillu nerisaqarit.
Uummammut peqqinnartut qaratsamut aamma iluaqutaapput. Taamaattumik allanngorartunik aseqqorluttunillu nerisaqarit, paarnanik naatitanillu kiisalu karrinik nerisassanik sequtsigaavallaanngitsunik. Orsoq sipaaruk, sapaatillu akunnerani ajornanngippat arlaleriarlutit aalisagartortarit.
Timit atoruk.
Timip aalatinneratigut puigortunngorsinnaaneq appartinneqartarpoq. Meeqqat inersimasullu ullormut sivikinnerpaamik akunnermi ataatsimi aalasarnissaat Inuussutissanut Timigissarnermullu siunnersuisooqatigiit inassutigaat. Timimik aalatitsineq ulluinnarni pisartuusinnaapput, soorlu pisuttuarneq, sikkilerneq eqqiaanerlu kiisalu timersornernut assigiinngitsunut peqataaneq.
Qaratsat atoruk.
Qaratsap atortuarnissaa pingaaruteqarpoq. Periarfissarpassuupput, soorlu atuakkanik / aviisinik /  atuagassianik atuarsinnaavutit, oqaatsinik immerniagassanik immersuillutit imaluunniit Sudoku-mik allattuisinnaallutit. Allanik peqateqartarnissaq attattuaruk, soorlu piumassutsimik suliaqarnernut peqataanikkut.


QANIGISAT
Qanigisatut ulluinnarni allanngulaarnerit pisut eqqumaffiginissaat pingaaruteqarpoq.
Illit qanigisavilluunniit malugigussiuk ersiutit tamakku akulikilliartortut imaluunniit ersarissumik ajorsiartortut, nakorsiarnissamut inniminniinissaq isumassarsiatsialaassaaq.
1. Puigutussuseq.
Nalinginnaavoq allagartaaqqanik eqqaamassutissanik pisariaqartitsisarneq imaluunniit isumaqatigiissummik puiguineq kingorna eqqaaneqartumik. Nalinginnaasuunngilaq apeqqutigereersimasap arlaleriarlugu apeqqutigisarnera imaluunniit aatsaannguummat ilinniarsimasamik puiguineq.
2. Suliassanik sungiusimasanik suliaqarniartarnerup ajornarsiartornera.
Isiginnaarutip aaqqinnissaanut ikiorneqartariaqarsinnaaneq nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq qangali assilillugit najoqqutariuakkat (opskrift-it) malinnissaasa ajornartorsiutigilernerat.
3. Oqaatsip sorliup atornissaanik ajornartorsiuteqalerneq.
Ilaanneeriarluni oqaatsip sorliup atornissaata puigortarnera nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq oqaloqatigiinnerup nalaani unittoorneq qanorlu ingerlaqqinnissaq nalullugu imaluunniit kukkusumik taaguineq (ass. 'nalunaaqutaq' taaniaraluarlugu 'tikkuutilimmik'  taaguineq).
4. Piffissamik sumiiffimmillu paatsiveerussineq.
Sapaatip akunnerani qassinngornerunerata nalornissutigilertarnera nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq upernaajunerata ukiaanerataluunniit nalunera imaluunniit sumiinnerup puigornera aammalu qanoq ililluni tassunga pisimaneq.
5. Siuneqassutsip nungukkiartornera.
Ilaanneeriarluni pitsaanngitsumik aalajangiisarneq nalinginnaavoq. Nalinginnaasuunngilaq ukiukkut sandal-ilerluni anineq imaluunniit pisariaqartinngisanik akissaqartinngisanilluunniit piseqqulluni akuersiinnartarneq.
6. Allannguilaarluni eqqarsartarnermik ajornartorsiuteqarneq.
Oqaasinnaanik ussatinilluunniit  soorlu "allaanngilaq qipimmik anaaleraluni"-mik paatsuungasinnaaneq nalinginnaavoq. Nalinginnaasuunngilaq qitsuup anisimanerani terissat nerriviup qaavani qittattarnerisa upperivinnissaa. 
7. Tammaasaqartarneq.
Isiginnaarummut qamittaatip sumut ilineqarsimanerata puigortarnera nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq isarussat nillataartitsivimmut ilinerat imaluunniit ujakkamik nanisinnaanngisamik allat pisuutinnerat.
8. Isummap pissutsillu allanngorneri.
Ulluluttoqarsinnaavoq sungiusimasalluunniit kipitinneqaraangata uumitsattoqarsinnaasarpoq. Nalinginnaasuunngilaq pissutissaqarnani narrattarneq, pasinnittarneq, annilaangasarneq, kamattarneq paatsiveerunnerluunniit.
9. Kinaassuseqarnerup allanngornera.
Piffissap ingerlanerani isummamik allanngortitsisinnaaneq aammalu ingasaassisimagaanni utoqqatsertoqarsinnaanera nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq allat misigissusaat eqqarsaatiginagit nammineq eqqarsaatigisanik tamanik oqaatiginnittarneq.
10. Sorusussuseqannginneq.
Suliartornissaq, ilaquttat inooqataanermilu pisussaaffeqarnerit ilaanneeriarluni eqianarsisarnerat nalinginnaasuuvoq. Nalinginnaasuunngilaq sunngiffimmi sammisanut takkuttarunnaarneq, inuit allat peqatigalugit ataatsimuualaarnerit timersornerilluunniit orniguffigisartakkat tunuarterfiginerat.


Puigortunngortumut ilaqutaasunut siunnersuutissat:
• Nappaatip tunuaniittoq inuk isiginiarsiuk. Inuit puigortunngortut allatulli assigiinngitsigipput, inunnullu allanut ataqqinninnermik ilassiornermillu pinnittarnerup asserluinnaanik pineqartariaqarlutik. Taamaattumik inuup suli kinaassuseqarnera tamaat isiginiarsiuk.
• Attavigisarnera pigiinnarsiuk - siornatigut pisarnissi asserpiaanik peqatigiissinnaanngikkaluarlusi.
• Najornerani peqatigisiuk.  Maannakkorpiaq najornerani tusarnaarnissamik maluginiarnissamillu periarfissippaatit. Peqatigiinnersi taamaalilluni tamassinnut isumalerujussuanngussaaq.
• Puigortunngorneq ammasumik oqallisigisiuk. Nappaat ammasumik pissuseqarfigiuk, tamanna ilaquttani, ikinngutini suleqatinilu paasinninnerulersitsissaaq. Ammaneq avatangiisit ikiuinermik tapersersuinermillu tunniussinnaasaannik tigusinissamut oqinnerulersitsissaaq.
• Illit inuunerit eqqaamajuk. Puigortunngortumik qanitaqarnerit nukinnik atuifferujussuusarpoq. Nukissaqarumallutit ilinnut piffissaqarfiginissat pingaaruteqarpoq.
• Naveersineq atornagu. Naveersineq aporaannernik kamaannernillu pilersitsigajuttarpoq. Taarsiullugu suli iluatsittartut aammalu inuup inuunermini angusimasai ersersinniartakkit. peqqissoruna iliuuseqartariaqartoq - puigortunngortoq taamaaliorsinnaanngilaq.
• Puigortunngorneq pillugu paasisassarsiorit. Puigortunngorneq pillugu paasisaqarneruguit puigortunngortumut ikiuussinnaanerit piginnaaneqarfiginerussavat. Puigortunngortoq illillu nammineq puigortunngorneq pillugu ilisimasaqarnerulernikkut ikiorsinnaavat.


ATTAVISSAT PILLUGIT PAASISSUTISSAT
Peqqinnissaqarfik, peqqissaasut angerlarsimaffimmut orniguttartut, Kommunip puigortunngortunut ataqatigiissaarisua
INNERSUUSSIFFIIT  
 www.alzheimerforeningen.dk
www.videnscenterfordemens.dk
www.socialstyrelsen.dk 

Tigulaariffiit:
Psykiatrifonden.dk
Alzheimerforeningen.dk
Socialstyrelsen.dk - Demensguide
Videns Center for demens

PDF-iliariukEmbed

Allaaserisaq nittartakkannut iliguk (Embed)

"Puigortunngorneq". Allaaserisaq nittartakkannut script ataaniittoq kopiissuat taavalu inissisimaffissaanut nittartakkavit html´anut ikkullugu

Luk

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Nassiussaq

Luk

Kalerriut

Allataq

Email

Luk

Allaaserisaq pisartagarileruk

E-mailit

Luk