vælg et emne
... sammisaq toqqaruk

AUTISME-p meeqqani inuusuttuaqqanilu ersinngitsumik nappaatip atugaanera

PIVIUSUT

Autisme peroriartornermi  innarluutaavoq, ilisarnaatigai inuit akornanni inooqataanermi inoqatinullu attaveqarniarnermi peqataaniarnermut paasinninniarnermullu meeqqap allaanerusumik aammalu kingusinnerusumik ineriartortarnera. Meeqqamit inooqatigiittut pissusiusunik "paasinninnissaq" ajornakusoortinneqartarpoq, inuillu akornanni pisuni naatsorsuutigisamit allaanerusumik pissusilersortarluni. 
Autisme peroriartornermi innarluutaammat, naalungiarsuunermiilli autisme atugaasarpoq. Ersiutai meeqqap alliartornera malillugu meeqqamut artorsaataaleriartussapput, inuillu akornanniitillugu piumasaqarfiginera annertusiartortillugu.
Inuit autisme-mik innarluutillit assigiinnik ilisarnaateqarput, aammali inuit allat assigalugit assigiinngissuteqarluinnartarlutik. Sapersaatigisaasa annertussusaat suunerilu taamaammat meeqqamiit meeqqamut assigiinngilluinnartuusarput. Autisme-p meeqqap soqutigisai, inuttut pissusaata ineriartornera inuuneranilu pissutsit nalinginnaasumik sunnertarpai. Autisme-mik innarluutillit ilaat ukioqatiminnut sanilliullutik poqiinnerusinnaasarput.


PISSUTAASUT
Tarnikkut ineriartornermut innarluuteqarnerit qaratsap sananeqaataani pissutsinik peqquteqarpoq, kingornuttagaasinnaallunilu. Autisme-mik innarluutillip ineriartorneranut, taamalu autisme-p meeqqami qanoq annertutigisumik atugaaneranut, avatangiisit sunniuteqarluinnarput.
Autisme-mik innarluutillip ineriartorneranut, taamalu autisme-p meeqqami qanoq annertutigisumik atugaaneranut, avatangiisit sunniuteqarluinnarput. Tamatuma kingunerisarpaa meeqqap attavigiuminaappasittarnera attaviginiarneqarnerminiluunniit tunuartertarnera, taamaalillunilu avammut attaveqarnermik annaasaqartarnera. Meeqqap oqaatsinik ineriartortitsinini kinguarsartarpaa takunnittunillu eqqumiitsumik pissusilersortutut isigineqartarluni, assersuutigalugu pissusilersornerit uteqattaartut iliuuserisarmagit.
Meeqqat autisme-rtut:
• Pingasunik ukioqalinnginneranni malunniuttarpoq
• Allanut attaveqarniarnerup ineriartortinnera innarluttumik pisoqaqatigiiffiusarpoq amigaateqarluni allaanerullunilu
• Oqaatsitigut ineriartorneq innarluttarpoq kingusittarlunilu
• Pissusilersornernik uteqqeqattaarinerpassualinnik pinngitsaalisatut iliorluni pissusilersorneq
• Silassorissuseq allanngorarsinnaavoq nalinginnaasumiit appasinnerusumit qaffasinnerusumut
Amerlasuut allanik aamma ajornartorsiuteqartarput, soorlu tarnikkut allanik aamma / imaluunniit ileqqulersuutitigut ajornartorsiuteqarnernik, tassaasinnaasunik sinnarlunneq, ileqqutigut ajornartorsiuteqarnerit, annilaanganeq isumatsannerlu.


AUTISME-P ERSIUTAI
Meeraq inuunerminiit qaammatini siullerni ajoquteqanngitsutut isikkoqarsinnaasarpoq. Meeqqap inunnut allanut aammalumi angajoqqaaminut annikinnerusumik qisuariartarnera angajoqqaat paasiartulertarpaat. Inooqataanermut piginnaasatigut ajornartorsiuteqarnerit ilisarnaatini ersarinnerpaasarput. Meeqqap avatangiisini nuannarineq ajorpai. Taamatut pissuseqarnerup oqalunniarneq pissusilersornerlu sunnertarpai.
Inooqataanermi piginnaasat
• Atini taaneqartillugu qisuariartuaannartanngilaq
• Isit toqqarlugit qiviarnissaannik avaqqutsiniakulasarpoq
• Kivinneqarnissamut nuannarineqarlunilu ilassiorneqarnissamut akerliukulasarpoq - aqqarteqqullunilu nilliasarluni
• Allat misigissusaannik ilisimasaqarpasinngittarpoq
• Kisimiilluni pinnguarumasarpoq – nammineq silarsuaaqqaminiilertarluni allanilluunniit peqateqarnermini eqqumiitsumik periaaseqartarluni.
Oqaatsit 
• Meeqqanut allanut naleqqiulluni kingusinnerusumik oqalulertarpoq
• Oqaatsit oqaaseqatigiillu siornatigut taasinnaasartakkani oqaatigisinnaajunnaartarpai
• Allatut nipinilluni oqalussinnaasarpoq akuttoqatigiinngitsunilluunniit oqalussinnaasarluni
• Oqaloqatigiinnermik aallartitsisinnaasanngilaq imaluunniit oqaloqatigiinnermik ingerlaannartitsisinnaassanani
• Oqaatsinik oqaaseqatigiinnillu uteqattaarisinnaasarneq, kisiannili qanoq paasineqarnissaannik atorneqarnissaannilluunniit tamatigut paasinnissinnaanngikkaluarluni.
Pissusilersorneq
• Aalariaatsinik uteqattaarisinnaasarpoq.  Soorlu nikorfalluni timimik uaatitsilluni assaalluunniit uluttuullugit
• Eqqumiitsunik ileqquliussaqarsinnaasarpoq pissusilersuuteqariartulersarlunilu
• Sungiusimasaminik allannguinerit, soorlu sunaluunniit meeqqap inississimasaa nuunneqarsimappat, paatsiveerussutigisarpai
• Imminut ajoqusersinnaasarpoq, soorlu niaqquminik iikkamut aportartitsinikkut imminulluunniit kiisarnermigut
• Aallaamarujussuarsinnaavoq
• Pigisap suulluunniit ilaanik ingasaallugu nuannarinnerujussualersinnaasarpoq, soorlu biilip pinngussap assakaasuanik,  imaluunniit biilip susunnissuseqarneranik tipaanilluunniit.


NEQEROORUTIT
Autisme katsorsaatissaqartinneqanngilaq. Taamaattumik meeqqami ersiutaasut ilisarnartullu aalajangersimasut allannguutissaannik katsorsaaneq aaqqissuunneqartarpoq. Meeqqap ukiui immikkullu pisariaqartitai apeqqutaasarput katsorsaanermi anguniakkanut.
Katsorsaaneq makkuninnga imaqarsinnaavoq: 
• Meeqqat tarnimikkut nappaataannik ilisimatuumut, meeqqat nakorsaannut imaluunniit meeqqat tarnimikkut pissusaannik ilisimatuumut meeqqap sumik innarluuteqarneranik aalajangiinermik, nalilersuinermik angajoqqaallu peqatigalugit katsorsaanermik akisussaasumut innersuussineq
• Qatannngutinut ikiorsiinissamik tapersersuinissamillu neqerooruteqarneq
• Ulluunerani paaqqinninnissamik, atuarfimmiit sunngiffimmilu sammisaqarnissamik kommunimit immikkut ittunik neqeroorutit
• Innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu pisariaqarpat nalunaarsuineq

 


QANIGISAT
Ilissi aamma meeqqassi ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineratulli ikiorneqarnissamik pisariaqartitsivusi. Meeqqap paasiniarneqarnerani ilissi maluginiakkasi pingaaruteqarput.
Autisme-rtumik meeraqarneq angajoqqaanut, ilaquttanut aammalu angajoqqaat aappariinnerannut annertuumik artukkiisinnaavoq. Ilaqutariinnik allanik autisme-mik innarluutilimmik meeralinnik eqqarsaatinik, ernumassutinik naalliuutinillu oqaloqateqarsinnaaneq iluaqutaasinnaavoq.
Meeqqamut autisme-mik innarluutilimmut sungiusimalluakkamik ingerlanissaq pisariaqartinneqarpoq. Taamaattumik avatangiisit meeqqamut naammattumik unammillernartulimmik ineriartornissamullu periarfissalimmik aaqqissuunneqarnissaat pingaaruteqarput, taamaattorli autisme-qarnerup malitsigisaanik ulluinnarni ingerlanermi ajornartorsiornarsinnaasut eqqarsaatiniitittariaqarlutik.


ATTAVISSAT PILLUGIT PAASISSUTISSAT
Peqqissaasut – peqqissaasut angerlarsimaffimmut orniguttartut - najukkami peqqinnissaqarfik illillu kommunit.

INNERSUUSSIFFIIT
www.socialstyrelsen.dk
www.autisme.dk 
www.ipis.gl
www.sundhed.dk 

Tigulaariffiit:
Socialstyrelsen.dk
Sundhed.dk
Lars Vedel Kessingip, prof., ovl., dr.med., Psykiatrisk Center Rigshospitalet, allaaserisaa

PDF-iliariukEmbed

Allaaserisaq nittartakkannut iliguk (Embed)

"AUTISME-p meeqqani inuusuttuaqqanilu ersinngitsumik nappaatip atugaanera". Allaaserisaq nittartakkannut script ataaniittoq kopiissuat taavalu inissisimaffissaanut nittartakkavit html´anut ikkullugu

Luk

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Nassiussaq

Luk

Kalerriut

Allataq

Email

Luk

Allaaserisaq pisartagarileruk

E-mailit

Luk