vælg et emne
... sammisaq toqqaruk

ADHD-p Meeqqani inuusuttuaqqanilu atugaanera

PIVIUSUT
Meeqqat tamarmik alliartornerminni piffissap ilaani qanoq pissuseqarnissamut killissanik aamma imminnut sinaakkusiussaasunik qaangiiniartarput. Meeqqat inuusuttuaqqallu ADHD-eertut eqqarsaatigigaanni, taakkunani malinnaasinnaannginneq, pequallanneq/aalaniaannarneq aammalu  tassanngaannartarneq annertuumik atugaasarpoq.
 
ADHD-mik (Attention Deficit/Hyperacticity Disorder) ajoquteqarneq qaratsamiippoq malinnaaniarnerup aalajangiusimaniarneranik ajornakusoortitsisoq.  ADHD siornatigut DAMP-imik taaguuteqartinneqarpoq.
ADHD-iip meeqqat inuusuttuaqqallu akornanni innarluutigineqartutut paasineqartarnera akulikinnerpaajuvoq. 
ADHD taamatut innarluutillit affaasa akornanni inersimasunngornermut atuuttarpoq, allalli ajoquteqarnatik inersimasutut inuusinnaasarlutik..
Meeqqat tamarmik 2 – 5 %-ii ADHD-eertuupput.  Nukappiaqqat innarluutigikkajunnerusarpaat. ADHD-iimik innarluutilittut taaneqassagaanni  malinnaaniarnermik, pequallassimaarnerujussuarmik aammalu pinasuarnermik annertuumik ajornartorsiuteqartariaqarpoq. Taakkuninnga ajornartorsiuteqarneq piusimasariaqarpoq arfineq-marlunnik ukioqalinnginnermi aammalu sivikinnerpaamik qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqarsimassalluni.
Ajornartorsiornerit meeqqap attuumassuteqarfigisaani arlalinni (meeqqerivimmi, atuarfimmi, angerlarsimaffimmi aamma sunngiffimmi sammisaqarfinni) takussaasimassapput. Meeqqat atualernerminni ajornartorsiuteqalersarmata, innarluutigisap suussusaata siusinaartumik paasineqarsimanissaa pingaaruteqarpoq.


PEQQUTAASOQ
Sooq ADHD-eertoqalertarpa?
ADHD qaratsap nalunaartarnerisa allanngornerinit pivoq. Tulliuttut ilaannik ataatsimik arlalinnilluunniit pissuteqarsinnaavoq:
• Kingornussineq. ADHD-eeqalernissamut kingornussineq pissutaasinnaavoq annerpaaq – tassa angajoqqaani aappaasup tamarmilluunniit ADHD-eertuuppata
• Naartuunerup nalaani pitsaanngitsumik sunnerneqarnerit (imigassaq, tupa aamma aseruunnerit)
• Inunngujaarneq imaluunniit meeqqap inooqqaajunermini mikisuaraanera


ERSIUTIT
ADHD-iip ersiutai pingasunut immikkoortinneqarput:
Malinnaaniarnermik ajornartorsiuteqarneq
• Suliassap suliariniarnerani malinnaaniarnermik ajornartorsiuteqarneq
• Atuarfimmi suliassanik peqqissaarussinnginneq pissutigalugu kukkunilinnik suliaqakkajunneq
• Toqqarluni oqaluunneqarnermi tusarnaarpasinngittarneq
• Ilitsersuutigineqartunik malinnaaniarnermi ajornartorsiuteqarneq suliassanillu iluatsittumik suliaqarsinnaannginneq
• Suliassanik sammisassanillu aaqqissuussisinnaannginneq
• Suliassanik kipisuitsumik suliarineqartussanik suliaqarnaveersaarneq
• Avatangiisinit puutsikkuminartuuneq
• Ulluinnarni puigutuneq
• Pigisanik annaasaqakkajunneq
Pequallassimaarujussuartarneq
• Assaat isikkallu uniffeqanngitsut eqqissillunilu issiasinnaannginneq
• Atuaqatigiit inaanni issiavimminik qimatseqattaartarneq imaluunniit pisuni allani sivisunerusumik issiasussaaffiusuni uninngaveqannginneq
• Pisumut naleqqiullugu annertunermik sumut tamaanga saaqattaartarneq, arpaqattaartarneq majuaqattaartarnerluunniit. Inuusuttuaqqani eqqissiveqannginneq atuussinnaavoq
• Allaaneq ajorpoq ”pisseriaannaq” imaluunniit ”imminut kaajallatseriaannaq”
• Ingasaallugu oqaluinnaavissinnaaneq
Tassanngaannartartuuneq
• Apeqqut suli naallugu apeqqutigineqarianngitsoq akillugu aallartittarneq
• Tullinnguunnissamut utaqqisinnaannginneq
• Allat oqalunnerannik kipititsisarneq akuliutiinnartarnerlu (soorlu allat oqaloqatigiinnerannut pinnguarnerannulluunniit akuliutiinnartarneq)


NEQEROORUTIT
Paasiniaaneq suleqatigiissutigineqartarpoq, pingaartumik ulluunerani paaqqinniffiup, nakorsap, meeqqat tarnimikkut nappaataannik nakoorsap, meeqqat tarnimikkut pissusaannik ilisimatuup aamma MISI-p/PPR-ip akornanni.
Misissueqqissaaruteqanngilaq ADHD-iiginnavimmik takutitsisinnaasumik. Taamatut innarluuteqartoqarneranik paasisaqarniaraanni meeqqap angajoqqaavinik immaqalu meeqqamik namminermik peqqissaartumik oqaloqateqarnerit pisariaqarput. Ulluunerani paaqqinnittarfimmiit, atuarfimmiit paasissutissat aammalu MISI-minngaanniit/PPR-iminngaanniit nassuiaaneq nalilersuinermut aammattaaq ilaapput.
Innarluutip  suussusaanik paasinninnissamut nakorsaasiinissamullu allanik aamma misissuisoqarsinnaavoq.


QANIGISAT
Meeqqamut ADHD-eertumut qanigisatut / angajoqqaatut meeqqap qanoq inooriaaseqarneranik paasinninneq pingaaruteqarpoq, taamaalilluni inerterinerit pisariaqanngitsut, oqaaseqarnerit nuanninngitsut aammalu pillaanissamik sioorasaarinerit pinngitsoortinneqarsinnaammata, meerarli nersualaarutinik qiimmassaatinillu sunniivigigaanni iluaqutaanerusarluni.
ADHD-iimik innarluuteqarneq meeqqamut / inuusuttumut namminermut siullermik ilungersunartuuvoq. Meeqqamut ADHD-eertumut angajoqqaajuneq aamma artornarlunilu ilungersunarsinnaavoq.
Angajoqqaatut aamma eqqumaffigisariaqarpat qatanngutinut aamma artornarlunilu ilungersunarsinnaam-mat. Qatanngutaasut ilaqutariinni pisariaqartitsinerminnut naleqqiullugu immaqa piffissaqarfigineri killeqarsinnaavoq, tamannalu isumaqatigiikkunnaarnermik kinguneqarsinnaavoq.
Angajoqqaatut makku qulakkeerinniffiginissaat eqqumaffigineqartariaqarput: 
• meeqqamut ulluinnarni inuunerup sungiusimalluagaanik imaqartup aaqqissuulluagaanissaa
• meeqqap peqqinnartunik nerisaqarnissaa pisariaqartitaanillu sinitsittarnissaa. Meeraq ADHD-eertoq ullup ingerlanerani unamminartorpassuarnik aqqusaagaqartarpoq, makeqqaarnerminiillu misigisarpassuarnut akulerunniartussaalluni. Taamaattumik meeraq qasuersimasariaqarpoq ilikkagassaminik pissarsiaqassaguni
• meeqqap timiminik aalatitsilluarnissaa. Sunngiffimmi sammisaqartarneq inuunermik pitsanngortitsisarpoq, timikkummi qasuneq timimik eqqissisitsisarmat
Ullaat eqqissisimasumik aallartittut nukissamik pissarsiffiusarput. Meeqqat alliartorluarnissaannut ilinniarsinnaanerannullu aalajangiisuulluinnarpoq, ullup eqqissisimasumik sungiusimalluagaanillu aallartitsinnissaa. Meeqqavit ulluata aallartilluarnissaa pillugu paasiniagassaanik iliuutsinillu amerlavallaartunik tuniorarnaveersaaruk.


ATTAVISSAT PILLUGIT PAASISSUTISSAT
Kommuni, meeqqerivik, atuarfik, MISI/PPR (perorsaanermik /tarnip pissusaanik siunnersuisarfinni) imaluunniit peqqinnissaqarfik.
ADHD-iimik paasiniaanermi innarluutillu suussusersineqarnerani suliarineqarnissaq aallartinneqarsinnaavoq angerlarsimaffiup, ulluunerani paaqqinnittarfiup imaluunniit atuarfiup, PPR-ip/MISI-p aamma peqqinnissaqarfiup suleqatigiinnerisigut.
Meeqqanik inuusuttuaqqanillu ADHD-eertunik katsorsaaneq

Meeqqat inuusuttuaqqallu malinnaaniarnermik, aallussiniarnermik aammalu sammisaqarniarnermik ajornartorsiutillit perorsaanikkut, tarnip pissusiinik ilisimasat atorlugit aammalu ilaat nakorsaatit tapertaliullugit katsorsarneqarsinnaapput. Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit qanigisai inersimasut tarnikkut innarluuteqarnermik paasisimasaqarnissaat aammalu ulluinnarni ajornartorsiornartunut iluaqutaasinnaasunik periaatsinik iliuusissanillu ilinniartinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq.

Aamma pisariaqarpoq ilaqutariit allallu attavigisartakkat qanittumik suleqatigiittarnissaat. ADHD alliartornermut akornutaalluni kingornuttagaasinnaavoq, aammali tarnikkut inooqatigiinnikkullu sunnerneqarnerit pisooqataasinnaapput.

Ersiutinik, nappaammik katsorsaanermillu paasinnilluarsimaneq meeqqamut, inuusuttuaqqamut angajoqqaanullu kiisalu avatangiisinut pingaaruteqarluinnarpoq, tamannalu ilaqutariinnut neqeroorutit ilaattut ilaatinneqartuartariaqarpoq. Attaveqarfiusartut suleqatigalugit ersiutit ikiorsiivigineqarnissaannut tarnikkut perorsaanikkullu iliuusissat aallartinneqartariaqarput.

Nakorsaatit katsorsaanermut kisimik atorneqarsinnaanngilluinnarput, taakkuli allatullu iliuuseqarnerit atorneqassallutik, pingaartumik meeqqap/inuusuttuaqqap ulluata ingerlanerani.

Sunniutit
Perorsaanikkut nakorsaatillu atornerisigut aammalu pisariaqarsimappat  tarnikkut katsorsaanerit kinguneqarsimappata, meeqqap avatangiisaasa makku meeqqami malugisinnaalissavaat:
• Eqqissisimanerulernera sunissaminillu ataqatigiissitsisinnaanerulernera, allamut saaqattaarunnaar-ne¬rulernera
• Ulluinnarni tamanik isiginiarnerulernera nukissaqarnerulerneralu
• Aallussisinnaanerata pitsanngornera, sammisaminik naammassinnissinnaanngornera
• Malinnaanerulernera tusarnaarsinnaanerulerneralu
• Tassanngaannariataartarnerata annikillinera sakkortusinnaasarneratalu annikillinera
• Meeraqatinilu aporaattarnerisa annikinnerulerneri
• Nammineq iliuusererusutaminik kinguartitsisinnaanerata pitsanngornera
• Sungiussiniartarnerata pitsanngornera

Meeqqap / inuusuttuaqqap nakorsaatitornini iluaqutigippagu, nakorsaatitornera ukiuni arlalinni ingerlanneqarsinnaavoq. Ilaasa inersimalernissartik tikillugu katsorsarneqarnissaq pisariaqartittarpaat. Sunniuteqanngikkaangat nakorsaatitortinneqarnera unitsinneqartarpoq.


INNERSUUSSIFFIIT  
www.psykiatrifonden.dk
www.levemedadhd.dk 
www.adhd.dk 
www.socialstyrelsen.dk 
www.ipis.gl
www.sind.dk

Tigulaariffiit:
Psykiatriforeningen, Danmark
ADHD foreningen, Danmark
Lev med ADHD information fra Janssen-Cilag A/S Socialstyrelsen, Danmark

PDF-iliariukEmbed

Allaaserisaq nittartakkannut iliguk (Embed)

"ADHD-p Meeqqani inuusuttuaqqanilu atugaanera". Allaaserisaq nittartakkannut script ataaniittoq kopiissuat taavalu inissisimaffissaanut nittartakkavit html´anut ikkullugu

Luk

Nassiuguk ikinngutinnut

Uunga e-mail

Atit

Nassiussaq

Luk

Kalerriut

Allataq

Email

Luk

Allaaserisaq pisartagarileruk

E-mailit

Luk