vælg et emne
... sammisaq toqqaruk

Nakorsaatit > Nakorsaatit akuerisat, nakorsaatinik eqqussineq tunniussinerlu

Nakorsaatit akuerisat nakorsaatinillu eqqussineq

Nakorsaatit akuerisat

Nakorsaat nakorsaatit pillugit ataatsimiititaliamit nakorsaatinut nalunaarsukkanut ilanngunneqaraangat akuerisaasarpoq. Nakorsaatit nalunaarsorsimaffiat uani takuneqarsinnaavoq.

 

 

Nakorsaatinik eqqussineq 

Nakorsaatit akuerisaappata inuup nammineq atugassai qaammatinut pingasunut naammattut nassatanut ilanngullugit nunatsinnut eqqunneqarsinnaapput. Nakorsaat tunniussisarnermi A-mi nalunaarsimasoq pineqarpat, qaammammut ataasiinnarmut naammattunik nassataqartoqarsinnaavoq. 

Nakorsaatinik allakkatigut allatigullu nassiussatut allallu nassataannut ilanngullugit eqqussineq inerteqqutaavoq.

Nakorsaatit Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasutut akuerisaanngitsut nunatsinnut eqquteqqusaanngillat.   

 

Nakorsaatit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 12. maj 2005-imeersoq § 7, imm.1 naapertorlugu akuerisatut nassuiakkat nalunaarsuiffiup imarai

 

Nalunaarsuiffiup paasissutissat makku imarai:

  1. Nakorsaatip aqqa

     

  2. Pisiassap normua

     

  3. ATC

     

  4. Tunniussinissamut aalajangersagaq qinigassallu assigiinngitsut ikinnerpaaffissaat

     

  5. Tunisassiortoq

1-imut tunngatillugu)
Nakorsaatip aqqa tassaavoq peqqinnissaqarfimmut pilersuisumit atorneqartoq.

 

2-mut tunngatillugu)
Pisiassat normuisa nakorsaatiliortut, niuertut nakorsaataasiviillu nakorsaatilerinerannut atatillugu isumannaallisaaneq annertunerulersippaat, tamatumalu peqatigisaanik nakorsaatit pillugit tutsuisinartunik naatsorsueqqissaarsinnaanermut piumasaqaataallutik.

Nakorsaatit ataasiakkaat nioqqutissatut normulerneqartarput. Normu taanna aallaavigalugu nakorsaatip aqqa, suunera, sakkortussusaa, poortat imartussusaat tunniussinissamullu aalajangersagaq suussusersineqarsinnaapput.

 

3-mut tunngatillugu)
ATC tassaavoq nakorsaatit ”Anatomical Therapeutical Chemical classification system”-imut immikkoortiterneqarnerannut taaguutaasoq.

 

Ataatsimoortunut pingaarnernut takussutissiissut:
A: Nerisat arroriartortarnerat timillu sulinera

B: Aak timillu pisatai aap pinngorarfii

C: Uummat aallu taqqatigut ingerlaarfii

D: Amermut nakorsaatit

G: Quup aqqutai kinguaassiuutillu, kinguaassiuutinut tunngatillugu qinersit aammut aniatitaat horminit

H: Qinersit aammut aniatitaat horminit

I: Nappaatit tuniluuttut, nakorsaatit timimut tamarmut sunniutillit

L: Kræftimut nakorsaatit timillu nappaatinut akiuussinnaassusaanut uummarissaatit

M: Nukiit, naggussat saarngillu

N: Qitiusumik sianiuteqarfik

P: Miluuttut pillugit ilinniarneq

R: Anersaartuutit

S: Maluginiutit

V: Assigiinngitsut

 

4-mut tunngatillugu)
Nakorsaatinik tunniussinissamut aalajangersakkat pingasunut immikkoortillugit nassuiarneqarput:

A: nakorsaatit nakorsamit allagartaligassatut piumasaqaatitallit nalunaarsugassallu
Nakorsaammik nalunaarsuineq tassaavoq nakorsaammik pineqartumik atuinerup pisortaqarfimmut nakkutilliissutitaasumut nakorsaatinik A-nik atuineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni maleruagassat naapertorlugit nalunaarsuineq.

 

B: Nakorsaatit nakorsamit allagartalerlugit nakorsaasiussassat
Nakorsamit, uumasut nakorsaannit imal. peqqinnissakkut sullissisumit allamit tamatumunnga pisinnaatinneqartumit allagartaliinikkut nakorsaasiunneqarnissaat piumasaqaataavoq.

H-MIN & H: Nakorsaatit pisiassat:

H-MIN
Nakorsaatip qinigassanut assigiinngitsunut ikinnerpaanut ilaaneranik isumaqarpoq.
Nakorsaatip nakorsaatinik inuinnarnut pisiniarfinni pisiassanik tuniniaanissamut nakorsaatilerinermullu akuerineqarneq pillugu nalunaarummi § 11 naapertorlugu qinigassanut assigiinngitsunut ikinnerpaanut ilaanera, pisiniarfiup nakorsaatinik naapertuuttumik annertussusilinnik pissamaateqarnissaanik isumaqarpoq.                        
”Naapertuuttunik pissamaateqarneq” pisiniarfiit illoqarfiup/nunaqarfiup inuttussusaa aallaavigalugu nioqqutissat pineqartut pissarsiassaanerisa qulakkeerneqarnissaanik isumaqarpoq. Taamaattoq nakorsaatinik amigaateqarneq avataaneersunit- soorlu sila pissutaalluni pilersorneqannginneq imal. piffissami aalajangersimasumi siulittorneqarsinnaanngitsumik annertuumik atuinermik patsiseqarpat, tamanna pisinnaatitsissummik pigisaqartumut assuarliutassanngilaq.

H
Nakosaat pisiniarfiup peqqumaatigisinnaasaa kisiannili peqqumaatigissallugu pisussaaffiginngisaa.

5-imut tunngatillugu)
Nalunaarsuiffimmi tunisassiortutut allassimasoq tassaavoq nittarsaassinermut akuersissummik qinnuteqarnermi tunisassiortutut imal. eqqussinermi akisussaasutut allassimasoq.

 

Nakorsaatinik tunniussineq

Nakorsaatinik innuttaasunut tunniussisarneq tamatigut nakorsap allagartaliineragut pisarpoq akeqaranilu. Kalaallit Nunaanni peqqinnissaq pillugu inatsit naapertorlugu sivisunerpaamik qaammatinut pingasunut nakorsaasiisoqarsinnaavoq.



Takornarissat allallu nunatsinni aalajangersimasumik najugaqanngitsut aamma /imal. inuit qaammatit arfinillit inorlugit nunatsinniittut, nappaatinut anigugassaanngitsunut nakorsaatitik namminneq akiligassaraat. Nakorsaatit nappaammut tassanngaannaq takkuttumut atatillugu nakorsamit nakorsaasiussat, nunanit allaneersunut amerlanernut akeqartussaassanngillat. Taakkuusinnaapput isikkut aseruuttoornernut nakorsaatit, talip saanngata napisimanerani nipaallisaatit, nakatsukkut aseruuttoornermut nakorsaatit assigisaallu. Annertunerusunik paasisaqarusukkuit nakorsaatilerisoq aperiuk.

Nakorsaatinik nakorsap allagartaleqqaartariaqanngisaanik napparsimmavinniit tuniniaasoqartanngilaq, nakorsaatit pisiassatut nalunaarsukkat takukkit

 

Nakorsaatit atorneqarfissamut killiliussamik qaangiussisimasut nakorsaatillu pisiat atorunnaakkat nakorsaatilerisumut suujunnaarsitassanngorlugit tunniunneqassapput.